Suomalainen korusuunnittelija Ildar Wafin, 30, oli äskettäin elämänsä kovimmassa paikassa. Hän oli valmistellut esiintymistään melkein vuoden.
Joulukuussa korusuunnittelija seisoi luksusbrändi Cartierin pääkonttorissa Pariisissa. Wafinin tehtävänä oli vakuuttaa kansainväliset sijoittajat uudella korumallistollaan. Siinä Wafin käyttää hopean lisäksi kahdeksantoista karaatin kultaa. Koruihin on tarkoitus istuttaa lisäksi jalokiviä.
Wafinin on tarkoitus suunnitella malliston rinnalle pieni, käsin tehtyjen uniikkikorujen kokoelma. Niiden hinnat liikkuisivat useissa tuhansissa euroissa.
– Haluan nousta seuraavalle tasolle, Wafin sanoo.
Hän on tullut Suomessa tunnetuksi hopeakoruistaan, joita on nähty esimerkiksi Linnan juhlissa. Wafin on suunnitellut Kalevala-korulle Männyt-nimisen malliston ja esitellyt ensimmäisen oman kokoelmansa Ranskassa seitsemän vuotta sitten.
Wafinin korut ovat kuin pienoisveistoksia. Hänen Ekiyet-koruaan on pitänyt kaulassa myös näyttelijä Jared Leto.
Luksusbrändin pääkonttorissa odotti salamyhkäinen yleisö. Sijoittajat esiintyivät nuorille suunnittelijoille anonyymisti.
– Tilanne oli top secret, erittäin salainen. Sijoittajat eivät ilmeisesti halunneet, että meille kerrotaan, keitä he ovat.
Wafinin korut herättivät hänen mukaansa ”tosi paljon kiinnostusta”. Myös suunnittelijan tausta pantiin merkille.
– Suomi oli heille jo sinänsä mielenkiintoinen asia, ja sijoittajat kyselivät siitä, mutta he tarttuivat tosi voimakkaasti tataaritaustaani. Moni ei tiedä, mikä tataari on.
Tataarit ovat Suomen vanhin muslimiväestö. Ensimmäiset heistä tulivat Venäjältä Suomeen 1870-luvulla.
Esiintyminen sijoittajille meni hyvin.
– Olen todella ylpeä omasta suorituksestani.
Koruja kellarista
Cartierin puleeratusta pääkonttorista on pitkä matka helsinkiläiseen kellariin.
Wafin tekee korunsa isän ja äidin mattoliikkeen kellarikerroksessa. Perheellä on ollut kauppa Fredrikinkadulla jo 1970-luvun alusta lähtien. Sen perusti Wafinin äidinisä.
Kellarissa on pieni nurkkaus, jossa suunnittelija työstää korujaan. Sinne ei ole vierailla asiaa.
Mattokaupassa kiteytyy tataarien perherakkaus. Liikkeessä voi törmätä suunnittelijan lisäksi tämän veljiin ja mummiin.
Wafin kiinnostui koruista jo lapsena. Hän punoi niitä makeanvedenhelmistä ja myi ne naapureille.
Korumuotoilijaksi Wafin opiskeli lukion jälkeen Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa. Opinnot jatkuivat taideyliopistossa Lontoossa. Wafin asuu nykyään Milanossa. Hän muutti sinne aloitettuaan opinnot luksuskonserni Richemontin mentorointiohjelmassa tammikuussa 2025.
Ohjelman tarkoituksena on kehittää suunnittelijoiden bisnestaitoja. Koulutus otti koville. Wafin edisti samaan aikaan omaa uraansa korusuunnittelijana.
– Tämä vuosi on ollut kieltämättä yksi rankimmista. Minulla on ollut kaksi juttua rinnakkain. Se on ollut ehkä vähän liikaa, mutta on toisaalta puskenut minua myös eteenpäin.
Ulkomaille lähtö pelotti
Milanoon muuttanut korusuunnittelija kertoo viihtyvänsä kaupungissa. Hän suunnittelee avaavansa sinne jonain päivänä oman showroomin, jossa esitellään Wafinin koruja.
Lähtö otti koville. Suomeen jäivät isä, äiti, veljet, tädit ja mummit, ja heidän lisäkseen kaverit. Koko siihenastinen tukiverkosto. Perhe on tataarikulttuurin ytimessä.
– Pelotti ihan pirusti lähteä. Se vaati henkisen rykäisyn. Tajusin, että jos haluan kasvaa, minun täytyy mennä pelkoja päin.
Milanossa elämänmeno on erilaista kuin Suomessa. Milanolaiset lähtevät usein ex tempore töiden jälkeen kahvilaan tai ravintolaan seurustelemaan toisin kuin Suomessa. Silloin tapaa parhaimmillaan myös uusia ihmisiä.
Joulukuusi puuttuu
Wafin on kasvanut Järvenpäässä, joka on pikkukaupunki radan varressa Keski-Uudellamaalla. Tataareja asettui sinne asumaan edullisen tonttimaan ja hyvien kulkuyhteyksien takia 1920-luvulla. Wafin on Suomen tataari viidennessä polvessa.
Hän on puhunut juuristaan siitä asti, kun Wafin esitteli ensimmäisen korumallistonsa. Suunnittelija on kertonut haastatteluissa tataarien kansantaruista ja mytologiasta ja hehkuttanut isoäitejään, joiden kanssa hän on oppinut laittamaan tataarien perinneruokia. Wafinilla on yhä siihen liittyvä keittokirja työn alla.
Korusuunnittelija tuntee sisäistä paloa ajatellessaan esi-isiensä tarinoita.
– He ovat aloittaneet aikoinaan yrittämisen aika lailla tyhjästä ja integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Se on asia, josta olen saanut myös itse henkistä voimaa mennä eteenpäin.
Mummoilla on erityinen paikka Wafinin sydämessä.
– Perhe on meillä tiiviimpi ja läheisempi kuin ehkä täysin suomalaisessa kulttuurissa.
Wafin kertoo, miten äidinäiti tietää hänen elämästään ”aika lailla kaiken”. Wafin asuu joululomalla tämän luona Helsingissä.
– Hän on tukenut minua. Jos olen ollut allapäin, olemme laittaneet yhdessä ruokaa ja olen puhunut asiat auki. Vanhemmilla ihmisillä on paljon elämänviisautta.
Tataarit eivät vietä perinteistä suomalaista joulua, mutta jouluna kokoonnutaan yhteen ruoan äärelle. Isän ja äidin lisäksi juhlaan osallistuvat molemmat veljet, tädit sekä mummit. Perinteisiin kuuluu, että koko juhlaväki katsoo televisiosta aattona joulurauhan julistuksen.
Lahjoja ei jaeta perheen kesken, mutta niitä annetaan ystäville, jotka viettävät perinteistä joulua. Myös joulukuusi puuttuu.
– Olisin halunnut pienenä aina joulukuusen. Se on ehkä isoin asia, jota en kokenut lapsena. Kuusen koristeet olivat lumoavan kauniita.
Takaisin Milanoon
Joulua Suomessa viettävä Wafin tekee täällä myös töitä.
Hän osallistuu keväällä näyttelyyn, joka järjestetään Holleneggin linnassa Itävallassa. Sen omistaa Liechtensteinin suvun haara, joka on omistautunut nousevien muotoilijoiden tukemiseen. Wafin oli linnassa residenssissä syyskuussa.
Hän esittelee työhuoneellaan sinistä harkkoa, joka on koruvahaa. Sitä käytetään muottien teossa. Wafin on suunnitellut näyttelyyn taide-esineen, jonka korkeus on 35–40 senttimetriä. Siihen uppoaa ainakin kilo hopeaa. Wafin on hieman stressaantunut projektin kokoluokasta.
– Se on isompi kuin mitä olen ikinä tehnyt.
Wafin palaa tammikuun puolivälissä Milanoon jatkamaan korubisneksensä kehittämistä. Italialaisen luksusbrändin mentorointiohjelma ei tuottanut lopulta kenellekään kurssilaisista sopimusta sijoittajien kanssa Pariisissa. Wafin oli päättänyt jo Milanossa, että kävi miten kävi, hän jatkaa oman juttunsa eteenpäin viemistä.
Silti torjutuksi tuleminen kirpaisi.
– Olin tosi pettynyt, mutta olen löytänyt ulkomailta paljon ihmisiä, jotka uskovat minuun ja haluavat auttaa. Minulla ei ole yhtään sellainen olo, että olisin jäänyt jostain paitsi.
Milanossa Wafin keskittyi koulun penkillä lukuihin, laskentaan ja kaavioihin.
– Nyt on ihan pakko päästä luomaan.
Suunnittelija on ehkä parhaillaan mattokaupan kellarissa muovailemassa koruvahasta itävaltalaiseen näyttelyyn lähtevää teostaan.
On täysin mahdollista, että työ keskeytyy, kun mummi tulee käymään.
Lue edellinen Kulttuurivieras: ”Pysähdy!” huudettiin Samu Happosen perään, ja kahden viikon päästä hän oli mallina Milanossa