Suurin osa syyrialaisista ei enää jaksanut edes unelmoida siitä, mikä yllättäen tapahtui vuosi sitten.
Al-Assadin klaanin vuosikymmeniä kestänyt diktatuuri romahti.
Bašar al-Assad jatkoi isänsä Hafez al-Assadin 1970-luvulta lähtien rakentamaa väkivaltaista autoritarismia aina viime vuoden joulukuuhun saakka.
Kun kapinallisjoukot aloittivat yllätysrynnäkön Syyrian läpi, Assadin omatkaan eivät enää ryhtyneet puolustamaan vuosien laiminlyöntien rapauttamaa maata.
Diktaattori Bašar al-Assad pakeni Moskovaan, jossa Venäjä tarjoaa hänelle poliittista suojaa kansainvälistä oikeutta vastaan.
Valtaan nousi Ahmed al-Sharaa’n (taistelijanimeltään Abu Muhammad al-Julani) johtama HTS-islamistiliike. Syyrian sisällissodan alkupuolella al-Sharaan perustama Jabhat al-Nusra kuului al-Qaidaan, ja sillä oli pelottava jihadistinen maine.
Syyriasta tuli uusi Idlib
Vuodesta 2017 lähtien HTS hallitsi Idlibin aluetta Luoteis-Syyriassa ja on vallanvaihdon jälkeen rakentanut uutta hallintoa Damaskoksesta käsin Idlibin kokemusten pohjalta.
Al-Assadin hallinnon luhistumisen jälkeen on tapahtunut paljon. Joukkoon mahtuu varovaisen myönteistä ja todella ikäviä käänteitä.
Pyysimme väitöskirjatutkija Tiina Hyyppää Helsingin yliopistosta arvioimaan Syyrian tilannetta vuosi vallanvaihdon jälkeen.
Hyyppä on seurannut maan kehitystä pitkään ja vieraili siellä lokakuussa.
Viimeiseltä matkalta Hyypän mieleen jäi päällimmäisenä se, että syyrialaisista suurin osa on edelleen helpottuneita siitä, että al-Assadien brutaali valta romahti.
Muissa asioissa ollaankin eri mieltä, etenkin riippuen etnisestä ja uskonnollisesta taustasta.
Ei tullut huivipakkoa tai sharia-lakeja
Vaikka islamistisen HTS:n valtaannousu herätti lännessä pelkoa Syyrian muuttumisesta radikaaliksi islamistivaltioksi, näin ei ole tapahtunut.
Syyriassa hyväksyttiin uusi perustuslaki, jossa ei säädetty huivipakkoa tai uskonnollisia käyttäytymissääntöjä. Damaskoksessa pukeutuminen on edelleen monimuotoista. Kristityt voivat esimerkiksi pitää esillä joulukuusia.
Sharia-lakeja ei ole otettu käyttöön. Mutta tutkija korostaa, että tilanne on yhä tuore ja monet vähemmistöt pelkäävät tulevaa.
Oli vaalit, mutta demokratiasta ei voi puhua
Syyria oli al-Assadien valtakaudella yksi maailman vähiten demokraattisista valtioista. Vallanvaihdon jälkeen kehitystä on tapahtunut, mutta hitaasti.
Valta on edelleen vahvasti keskittynyt Damaskokseen ja presidentti al-Sharaalle. Alueille ei ole delegoitu juurikaan toimivaltaa ja ministeriöissä työskentelee paljon ihmisiä ilman osaamista esimerkiksi lakien säätämisestä.
Syyria järjesti parlamenttivaalit, joissa paikalliset vaikuttajat valitsivat kaksi kolmannesta edustajista. Presidentti al-Sharaa nimeää kolmanneksen parlamentin edustajista.
Vaalit eivät siis olleet vapaat tai suorat, mutta avoimemmat kuin al-Assadien aikana.
On epäselvää, mikä parlamentin itsenäisyys suhteessa presidenttiin tulee olemaan.
Turvallisuustilanne ja vähemmistöt
Pitkän sisällissodan läpikäyneessä maassa turvallisuus on ensisijainen kysymys. Syyria ei ole romahtanut epäjärjestykseen, mutta laajamittaista väkivaltaa on ollut vähemmistöjen alueilla.
Maaliskuussa Syyrian uuteen hallintoon kytkeytyvät kapinallisryhmät teloittivat satoja alaviittisiviilejä rannikkoseudulla. Alaviitit ovat vainottu ryhmä uudessa Syyriassa, sillä he olivat yliedustettja Assadien hallinossa ja sotavoimissa. Assadit olivat alaviitteja.
Myös syrjäytettyyn Assadin hallintoon kuuluneet tappoivat ihmisiä, mutta valtaosa uhreista olivat alaviitteja.
Syyrian eteläosissa sen sijaan satoja druusivähemmistöön kuuluvia on tapettu yhteenotoissa viime keväänä ja kesänä. Uutta hallintoa lähellä olevat ryhmät osallistuivat druusisiviilien ja -sotilaiden summittaisiin teloituksiin.
Väkivalta druuseja kohtaan laantui, kun Israel teki ilmaiskuja Damaskokseen Syyrian uutta hallintoa vastaan.
Hyypän mukaan vaikuttaa siltä, että uusi presidentti pyrkii hillitsemään väkivaltaa kehittämällä hallintokoneistoa sekä rekrytoimalla ja kouluttamalla virkamiehiä ja sotilaita.
Vähemmistöihin kohdistuvan väkivallan ja syrjinnän estäminen on tärkeimpiä haasteita Syyrian kehitykselle.
Suhteet Yhdysvaltoihin ja Euroopan unioniin elpyvät
Uusi johto on onnistunut rakentamaan yllättävän laaja-alaisia ulkosuhteita.
Suuri läpimurto entiselle jihadistijohtajalle oli kutsu Valkoiseen taloon. Presidentti Donald Trump pyyhki lisäksi HTS:n Yhdysvaltain terrorilistalta.
Hyypän mukaan Yhdysvallat hakee ennen kaikkea vakautta Syyriaan, mikä toisi vakautta koko alueelle. Se myös heikentää Iranin asemaa. Syyria oli Iranin tärkein liittolainen al-Assadien vallan aikana.
Tiukimmat talouspakotteet ovat edelleen voimassa, mutta ne tullaan todennäköisesti purkamaan.
EU seuraa Yhdysvaltojen linjaa ja toivoo, että Syyrian vakauttaminen mahdollistaisi pakolaisten asteittaisen paluun.
Venäjä ja Israel
Sharaa on onnistunut rakentamaan välejä lähes kaikkiin suuntiin.
Suhteet eivät ole katkenneet edes Bašar al-Assadin tärkeimpään tukijaan Venäjään huolimatta siitä, että Venäjä pommitti Syyrian siviilejä vuosien ajan. Venäjällä on yhä merivoimien ja ilmavoimien tukikohtia Syyriassa.
Israel miehittää alueita Syyriassa ja tekee ilmaiskuja eri puolille maata. Hyypän mukaan Israel pyrkii heikentämään Syyriaa ja Syyrian uutta hallintoa ja saamaan hegemonisen aseman alueella. Syyria ei myönnä viisumeita Israelin eikä Iranin kansalaisille.
Turkista uusi isoveli
Vallanvaihdon jälkeen Turkki on noussut Syyrian yhdeksi tärkeimmistä tukijoista ja keskeiseksi kumppaniksi. Turkin vaikutus näkyy taloudessa, logistiikassa, turvallisuudessa ja rajavalvonnassa.
Iran menetti kruununjalokivensä
Iranille al-Assadien diktatuurin kaatuminen oli katastrofi. Syyria oli Iranille portti Välimerelle ja Israelin naapurustoon. Iran tuki Venäjän rinnalla Bašar al-Assadin väkivaltaa kansalaisiaan kohtaan alusta loppuun saakka. Syyrian kautta Iran pystyi esimerkiksi viemään aseita Libanonissa toimivalle Hizbollah-järjestölle.
Talouskurimus jatkuu
Monet syyrialaiset harkitsevat paluuta ulkomailta, mutta kotimaan talouskurimus ja pakotteet estävät paluun.
Asunnot ja infrastruktuuri ovat pahasti tuhoutuneet sodan jäljiltä, eikä jälleenrakennus ole lähtenyt kunnolla käyntiin. Pakotteet estävät rahaliikennettä ja ulkomaisia investointeja.
Paluumuuttoa suunnittelevalla onkin kaksi suurta haastetta: missä asua ja mistä saada työtä.
Videoraportti Saidnayan vankilasta heti vallanvaihdon jälkeen.
Miltä näyttää tulevaisuus?
Syyrian valtaapitävät ovat islamisteja. Presidentti al-Sharaa on silti puhunut monikulttuurisen ja suvaitsevan yhteiskunnan rakentamisesta.
Suuri haaste on lukuisten kapinallisliikkeiden jäsenten pitäminen tyytyväisinä.
Maa on täynnä aseita ja miehiä, jotka ovat niitä vuosikausia käyttäneet. Muodollisesti liikkeet on sisällytetty asevoimiin, mutta järkyttävät väkivaltaisuudet vähemmistöjä kohtaan osoittavat, ettei kuri aina pidä.
Syyria on painekattila, mutta toiveikkuuttakin on.