Kirkkonummen valtuusto päätti maanantai-iltana äänin 36–15 hylätä länsiradan osakassopimuksen. Kukaan ei tunnu vielä täysin varmasti tietävän, mitä se tarkoittaa hankeen osalta.
Muilla hankeyhtiö Länsirata Oy:n osakkailla on nyt harkinnan paikka, kuinka tärkeä Kirkkonummen osallistuminen lopulta oli.
Länsiratahankkeen tavoitteena on nopeuttaa Helsingin ja Turun sekä niiden välisten kuntien junayhteyksiä uuden raideyhteyden avulla.
Kirkkonummi on toistaiseksi ensimmäinen osakassopimuksesta äänestänyt kunta, joka päätti jättää leikin sikseen. Helsinki irrottautui hankkeesta jo aiemmin.
Länsiradan suurimmat rahoittajat valtio, Turku ja Espoo ovat jo hyväksyneet sopimuksen. Myös Vihdissä valtuusto äänesti maanantaina radan puolesta.
Lohja ja Salo päättävät osallistumisestaan ensi viikolla.
Mitä Kirkkonummen ei-äänestys tarkoittaa hankkeelle?
Länsirata oy:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen on kertonut aiemmin Ylelle, että jos jokin osakaskunnista jättäytyy pois, neuvottelut rahoitusosuuksista ja hankkeen toteutuksesta käydään uudelleen.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) sanoi tänään Hufvudstadsbladetissa, että valtiolta ei tipu lisää rahaa hankkeeseen.
Ranteen mukaan kuntien on nyt ratkottava, miten osakassopimuksen ehdot täytetään ilman Kirkkonummea.
Jos kunnat päättävät jatkaa ratahanketta ilman Kirkkonummea, muiden osakkaiden pitää kattaa puuttuva rahoitusosuus. Kirkkonummen osuus hankkeessa olisi ollut kunnista kaikkein pienin: 15 miljoonaa euroa.
Toinen vaihtoehto on leikata hankkeen kustannuksia vähintään 15 miljoonalla eurolla.
Osakkaiden täytyy harkita, ovatko ne valmiita maksamaan radasta enemmän tai karsimaan kuluja jostain.
Kirkkonummi hylkäsi nykyisen sopimuksen, mutta kunta saattaa olla myöntyväinen jatkoneuvotteluihin omilla ehdoillaan Veikkolan seisakkeen toteuttamisesta ja rahoittamisesta.
Päätös jakaa kuntia – epävarmuutta pienemmissä kunnissa
Länsiradan ykkösvaiheen rakentamisesta linjataan pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmassa.
Ykkösvaiheeseen kuuluu muun muassa Espoo–Kirkkonummi–Vihti–Lohja -rataosuuden rakentaminen.
Erityisesti pienemmissä kunnissa, kuten Kirkkonummella ja Lohjalla, raidehanke on ollut kiistelty valtuutettujen keskuudessa. Monet valtuutetut ovat epävarmoja kannastaan.
Huolta on herättänyt erityisesti kuntien suuri maksuosuus muutenkin haastavassa taloustilanteessa. Myös valtion taloustilanne lisää epävarmuutta.
Huono puoli hankkeessa on myös mahdollisen uuden radan alle jäävät maa- ja luontoalueet.
Toisaalta etenkin Lohjalla radalta odotetaan merkittäviä hyötyjä kasvavalle kaupungille.
Ratkaisevat äänestykset edessä
Hankkeen tulevaisuus on nyt pitkälti kiinni siitä, miten Lohja ja Salo ensi viikolla päättävät.
Lähtökohtana on ollut, että äänestyskierros käydään loppuun ja jatkosta päätetään sen jälkeen.
Vielä on kuitenkin epäselvää keskeytyykö koko prosessi vai äänestävätkö Lohja ja Salo nykyisestä sopimuksesta ensi viikolla, vaikka Kirkkonummi ei olekaan mukana.
Jos Lohja ja Salo hyväksyvät nykyisen sopimuksen, länsiradan toteutus voisi teoriassa jatkua ilman Kirkkonummea. Tällöin rahoitus- ja toteutusmalli vaatisi uudelleenarviointia.
Jos äänestyskierros jatkuu, ensi viikolla selviää, jääkö Kirkkonummen ratkaisu yksittäiseksi poikkeukseksi vai hypätäänkö Salossa ja Lohjallakin kieltäytyjien junaan.