Yhdysvallat täytyy pitää sitoutuneena Natoon, Naton entinen pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoo keskustelun alussa.
– Voimme olla asioita eri mieltä ja huolissaan, mutta loppujen lopuksi Yhdysvallat on liittolaisemme ja Naton jäsen. Kaikesta huolimatta on todennäköistä, että jatkamme yhdessä liittolaisina.
Isoin uhka on Stoltenbergin mukaan se, että liittolaiset eivät ole yhtenäisiä.
Yhteenlaskettuna Naton jäsenmaat ovat puolet maailman taloudellisesta mahdista ja sotilaallisesta voimasta, Stoltenberg muistuttaa.
– Maailma ei ole sekaisin, vaan se on muutoksessa. Olemme keskellä maailmanjärjestysten muutosta, minkä takia kaikki tuntuu nyt epävarmalta, tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoo aloittaessaan.
Ylen haastattelussa Finlandia-talolla Jens Stoltenberg kehotti Eurooppaa toimimaan nyt niissä puitteissa, joissa se voi vaikuttaa maailman muutokseen.
Stubb: Ukrainan rauhansuunnitelmassa päästy 20:een kohtaan
Ukrainan rauhansuunnitelmassa on neuvottelujen alettua päästy 20-kohtaiseen suunnitelmaan aiemman, pidemmän 28-kohtaisen suunnitelman sijasta, Stubb kertoo Ukrainan rauhanneuvotteluiden ajankohtaisesta tilanteesta.
Jossain vaiheessa rauhanneuvotteluissa puhuttiin myös 19 kohdan suunnitelmasta, mutta sen jälkeen julkisuudessa ei ole ollut siitä tarkempia tietoja.
Nyt suunnitelma tarkentui Stubbin puheissa 20-kohtaiseksi.
Presidentti Stubb arvioi Ukrainan rauhan olevan nyt lähempänä toteutumista kuin koskaan aikaisemmin sodan aikana.
– Vielä ei olla maalissa ja vaikeimmat kysymykset ovat vielä auki, Stubb kertoi Ylen haastattelussa tilaisuuden jälkeen.
Mahdolliset alueluovutukset ovat neuvotteluiden vaikea pala. Vaikeaa on tällä hetkellä Stubbin mukaan myös neuvotella rauhan jälkeisistä turvatakuista.
EU ja Nato ovat jo ilmoittaneet, että kukaan ei päätä niiden puolesta esimerkiksi Naton jäseneksi ottamisesta tai unionin ratkaisuista.
Rauhanneuvotteluissa on pöydällä nyt kolme dokumenttia, joissa käsitellään muun muassa jälleenrakentamisesta ja Ukrainalle taattavia turvatakuita. Suomi monien muiden Ukrainaa tukevien maiden kanssa on luvannut olla mukana rauhan jälkeisissä turvajärjestelyissä, ei varsinaisissa turvatakuissa, Stubb sanoo.
Naton ulkopuolella oleminen oli Suomelta aikanaan strateginen virhe.
– Missä tilanteessa olisimmekaan nyt, jos emme olisi Naton jäseniä ja harmaalla alueella. Olemme nyt vahvistaneet Naton itärajaa, itäisillä jäsenmailla meillä on vahvimmat joukot, Stubb sanoo.
Stubb ja Stoltenberg puhuvat Euroopan turvallisuudesta ja Natosta
Yle välitti Finlandia-talosta suorana Stubbin ja Stoltenbergin keskustelun Euroopan turvallisuudesta ja Natosta. Keskustelua moderoi entinen pääministeri ja Atlantti-seuran puheenjohtaja Jyrki Katainen.
Jens Stoltenberg toimi Naton pääsihteerinä vuodesta 2015 vuoteen 2025.
Atlantti-seura on puolueeton järjestö, jonka tarkoituksena on edistää transatlanttista ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua, tutkimusta ja koulutusta Suomessa.
Ukrainan rauhan tunnusteluita on viime viikot käyty Yhdysvaltain tekemän rauhansuunnitelmaluonnoksen pohjalta. Eurooppa ja Ukraina ovat pyrkineet poistamaan siitä omalta kannaltaan hankalimmat kohdat.
Kun Ukrainan sota joskus päättyy, Venäjältä vapautuu sotilaita ja resursseja sodankäyntiin muualla. Siksi Euroopan maat vahvistavat puolustustaan. Presidentti Donald Trumpin rooli on keskeinen sekä Naton tulevaisuuden että Ukrainan rauhanneuvotteluiden kannalta.
Tänään julkaistussa haastattelussa Politicossa Trump sanoo Euroopan johtajien olevan heikkoja.
Stoltenberg puolusti Euroopan vahvuuksia
Ylen haastattelussa Finlandia-talolla Jens Stoltenberg torjui presidentti Trumpin väitteet heikosta Euroopasta.
– Eurooppalaiset johtajat ovat ilmaisseet vahvuuttaan investoimalla puolustukseen, vastustamalla Putinin aluevaltauksia Ukrainassa ja tukemalla Ukrainaa.
Stoltenberg piti vahvuutena myös sitä, että Suomi ja Ruotsi liittyivät nopeasta Naton jäseniksi Ukrainan sodan alettua.
Yhdysvallat julkisti viime viikolla turvallisuusstrategian, jossa se ei pidä Venäjää uhkana itselleen ja arvostelee Euroopan demokratiaa.
Jens Stoltenberg on kertonut muistelmissaan Venäjän muutoksesta ja hyökkäyksestä Ukrainaan sekä Trumpin ensimmäisestä presidenttikaudesta, jolloin Euroopan johtajat olivat hetkittäin helisemässä Trumpin nopeiden käänteiden ja vaatimusten kanssa. Nykyisin Stoltenberg on Norjan valtiovarainministeri.
Norjan valtiovarainministeri on Niinistön linjoilla
Keskustelun lopuksi Jens Stoltenberg kertoi olevansa Sauli Niinistön linjoilla.
– Meidän on keskusteltava Venäjän kanssa, Norjan valtiovarainministeri sanoi viimeisessä puheenvuorossaan.
Stoltenbergin mielestä keskusteluja on käytävä siitä, kuinka sota saadaan loppumaan Ukrainassa. Toinen keskustelun aihe Venäjän kanssa olisi hänen mielestään aseiden rajoittaminen.
Voit katsoa koko tilaisuuden Yle Areenasta.
Tämä on päivittyvä uutisartikkeli