BODEN Pohjois-Ruotsin Bodenista ajaa Suomen puolelle Tornioon kahdessa tunnissa. Panssarivaunulla matka tosin kestää hieman kauemmin.
Juuri täältä liittolaisten sotilasjoukot aikovat tulla nopeasti Suomen avuksi, jos Venäjä hyökkää Suomeen. Ruotsin puolustusvoimien mukaan Bodenista on tulossa FLF Finland -joukkojen eli Naton etulinjan maavoimajoukkojen tukikohta.
Katso videolta, miksi ruotsalainen Isak Stålarm, 18, Norrbottenin rykmentistä olisi valmis jopa kuolemaan myös Suomen puolesta:
Isak Stålarmin isä on kotoisin Vaasasta.
– Olen käynyt Suomessa pari kertaa ja pidän Suomesta. Suomi on rauhallinen maa. Puhuin lapsena hieman suomea, mutta se on hiipunut iän myötä, Stålarm sanoo.
Suomi on aina ollut meille veljeskansa. Näen suomalaisen Suomen armeijassa ystävänä.
Isak Stålarm, 18, Norrbottenin rykmentti
Bodenin metsä näyttää samalta kuin Suomessa: mäntyjä, koivuja ja pieniä polkuja.
Lunta on joulukuun alussa jopa polviin asti ja pakkasta vajaa kymmenen astetta. Rynnäkkökiväärit rätisevät, panssarivaunut jylisevät. Jostain kajahtaa käskyhuuto: ”Framåt!” eli eteenpäin.
Katso videolta, mitä mieltä 19-vuotias ruotsalainen Ludwig Edenhagen on Suomen auttamisesta:
Ruotsalaissotilaiden kokovalkoinen lumipuku on harvoja asioita, joissa naapurimaiden käytännöt poikkeavat toisistaan. Suomalaispuvuissa on valkoisen lisäksi maastokuvioita harmaan sävyissä.
Tosin ruotsalaispukujenkin valkoisuus on tiessään maastossa ryynäämisen jälkeen.
Muuten kaikki näyttää siltä kuin Suomessakin: varusmiehet saavat turvallisuusohjeet ennen ammuntoja. Jalkaväki etenee metsässä kävellen, juosten tai ryömien.
Myös ruotsalaissotilaan varustus näyttää tutulta: kypärä, taisteluliivi, rynnäkkökivääri ja joillakuilla sinko.
Emme puhu samaa kieltä, mutta olemme samaa Pohjolan kansaa.
Ruben Arnfjell, 19, Norrbottenin rykmentti
Bodenista nopeasti Suomeen
Ruotsi on Suomen FLF-joukkojen kehysvaltio eli sen vastuulla on toiminnan suunnittelu ja järjestäminen.
Ruotsin armeijan prikaatikenraalin, ensimmäisen divisioonan komentajan Michael Carlénin mukaan taisteluosaston tukikohdaksi on muotoutumassa Pohjois-Ruotsin Boden. Syynä tähän on eritoten sen sijainti.
– Meille on erittäin tärkeää, missä taisteluosasto sijaitsee. Sillä on oltava mahdollisuus siirtyä Suomeen ja toimia siellä tietyssä ajassa.
Ripeän siirtymisen tärkeyttä on korostanut myös Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.).
Suomeen sijoitetaan pysyvästi vain FLF-joukkojen esikuntaupseereita. He asettuvat todennäköisesti Rovaniemelle, vaikka aiemmin puhuttiin myös Sodankylästä.
– Bodenin varuskunta on FLF Finlandin toiminnan kannalta keskeinen tukikohta, jossa taisteluosasto toimii arjessa ja josta käsin voidaan nopeasti siirtyä myös Suomeen, Michael Carlén toteaa.
FLF Finlandin joukot koostuvat muistakin kuin vain ruotsalaisista ja suomalaisista. Joukkoihin aikovat osallistua myös muut Pohjoismaat, Iso-Britannia ja Ranska. Tavoite on, että joukko voidaan nopeasti kasvattaa prikaatin eli useiden tuhansien sotilaiden vahvuiseksi.
FLF-joukkoja on myös muissa Naton itäreunan maissa. Ne toimivat pelotteena mahdollista Venäjän hyökkäystä kohtaan.
Katso videolta, jossa 20-vuotias tukholmalainen Unni Tapio kertoo, miksi on valmis puolustamaan Pohjoismaita:
Tukholmalainen Unni Tapio, 20, toimii CV90-panssarivaunun johtajana Norrbottenin rykmentissä. Hänen varusmiespalveluksensa kestää maksimiajan eli 15 kuukautta.
– Isäni aina puhuu omasta armeija-ajastaan, joten minäkin halusin palvelukseen, Tapio kertoo.
Ruotsissa kutsuntoihin eivät osallistu kaikki ikäluokan miehet ja vapaaehtoiset naiset, vaan kutsuntakirje lähetetään vain osalle 18 vuotta täyttävistä nuorista. Heidät on valittu pohjatietokyselyn perusteella.
Myös Tapio sai kyselykaavakkeen ja testien jälkeen käskyn Norrbottenin rykmenttiin asepalvelukseen.
– He ajattelivat, että sopisin tänne täydellisesti 15 kuukaudeksi, ja täällä olen nyt.
Tapio sanoo oppineensa asepalveluksessa paljon menneen 10 kuukauden aikana.
– Ihminen pystyy paljon enempään kuin luulee. Ryhmänjohtajana pitäisi olla aina paras, ja se on aika raskasta, jos ei ole saanut kunnolla ruokaa. Mielenlujuutta vaaditaan.
Pulaa asunnoista jo nyt
Prikaatikenraali Carlénin mukaan Boden valikoitui tukikohdaksi paitsi sijaintinsa vuoksi, myös siksi että siellä on jo valmiina tarvittavaa infrastruktuuria kuten huoltohalleja ja majoitustiloja. Ei kuitenkaan vielä riittävästi.
– Bodenissa on paljon teollisuutta, joten siellä on jo nyt pulaa asunnoista. Niitä tarvitaan varmasti lisää, Carlén sanoo.
Tarkoitus on, että Bodenin tukikohta palvelisi kauttakulkupaikkana ja tukikohtana myös muille kuin ruotsalaisille FLF Finlandin sotilaille. Carlénin mukaan tämä tarkoittaa esimerkiksi kansainvälisten sotilasharjoitusten lisääntymistä sekä Lapissa että Pohjois-Ruotsissa.
– Emme voi vielä sanoa tarkkoja aikatauluja, emmekä esimerkiksi sitä, kuinka suuri osa joukoista on loppupelissä ruotsalaisia. He ovat silti se ydinjoukko, ja Ruotsi on myös vastuussa johtamisesta.
Bodenissa päätöksiä ja käskyä jo odotetaan.
