Rauman telakka on kehittänyt yhdessä Viking Linen kanssa Helios-nimeä kantavaa sähkölaivaa liikennöimään Helsingin ja Tallinnan väliä.
Muutama viikko sitten Viking Linen toimitusjohtaja Marcus Risberg sanoi, että yhtiön tavoite oli valmistaa sähköalukset Rauman telakalla, mutta EU:n innovaatiorahaston kielteinen rahoituspäätös projektille uhkaa vesittää tavoitteen.
Rauma Marine Constructionsin (RMC) toimitusjohtaja, Suomen meriteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Mika Nieminen ei halua vielä haudata Helios-alusten valmistamista. Hän toteaa, että vaikuttamistyötä pitää jatkaa, jotta sähkölaivojen rakentamisen mahdollisuudet nähdään Euroopassa laajemmin.
Elinkeinoministeri Sakari Puisto toteaa Ylelle, että hankkeen jääminen ilman EU:n tukea tämänvuotisella hakukierroksella on valitettavaa.
– Mikäli Viking Linen sähkölaivahanke Helsingin ja Tallinnan välille toteutuu, se edellyttäisi mittavia investointeja myös satamiin, sanoo Puisto.
Sähkölaivat ja uusi teknologia hallitsevat tulevaisuudessa
Lyhyen rahdin merenkulussa sähkön on yleisesti ennakoitu olevan tulevaisuudessa dominoiva teknologia. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi Euroopan sisäistä merenkulkua, kuten Helsinki–Tallinna tai Helsinki–Rotterdam välejä.
Ministeri Puisto sanoo, että täyssähköiset laivat ovat tarpeellisia maailman merenkulun päästöjen vähentämisessä.
Merenkulku sähköistyy vauhdilla. Muun muassa Norjassa on monta sähköistä maantielauttaa ja Suomessa Finnferries sähköistää aluksiaan parhaillaan. Kiinassa on sähköisiä konttilaivoja ja myös Norjassa suunnitellaan konttilaivaa Oslon ja Hampurin välille.
– Vertaisin tätä autoilun sähköistymiseen, sanoo RMC:n Nieminen.
Åbo Akademin tutkimusjohtaja Magnus Gustafsson sanoo, että merenkulun sähköistyminen voi tapahtua melko nopeallakin aikataululla.
– Olemme analysoineet merenkulun sähköistämistä, ja nähdään, että sähkö tulee olemaan kilpailukykyisin vaihtoehto Euroopan sisäisillä reiteillä 2035 mennessä. Tämä johtuu siitä, että akut halpenevat ja kevenevät koko ajan.
Gustafssonin mukaan valtamerilaivoissa tilanne tulee olemaan toinen.
– Voi myös olla yhdistelmä eri teknologioita, kuten modernit purjeet.
Valmistuksen valuminen Kiinaan huolettaa
Viking Linen toimitusjohtaja Marcus Risbergin mukaan laivojen valmistus on Euroopassa 30 prosenttia kalliimpaa kuin muualla. Käytännössä tämä tarkoittaa Kiinaa.
Laivanvalmistus on laji, jossa tunnetusti käytetään työtunteja valtavasti.
– Yhtä tunnetusti Kiinassa työtunti maksaa vähemmän kuin Suomessa, sanoo Mika Nieminen.
Nieminen pohtii sähkölaivojen valmistusta laajasti koko laivarakennuksen ja eurooppalaisuuden kannalta. Valtion kompensaatio pelkästään valmistuksen hinnalle olisi vain murusia kokonaisuudessa.
– Esimerkiksi matkapuhelinverkkoja ei varmasti olisi tullut, jos yritykset olisivat toimineet vain omien rahkeittensa mukaan.
Teknologia näyttää Niemisen mukana varmalta. Hän kysyy, ollaanko sitä valmiit antamaan pois. Niin sanotut älylaivat, etäohjauksella toimivat alukset voivat olla 10–15 vuoden kuluttua arkipäivää.
– Jos Euroopassa ei aluksia valmisteta, ne tehdään muualla. Samalla teknologisen osaamisen kehitys siirtyy meiltä pois. Sitä ei varmaan kukaan halua. Emme halua antaa tätä kiinalaisten käsiin.
Åbo Akademin tutkimusjohtaja Magnus Gustafsson sanoo, että Suomi on johtava meriteollisuusmaa, vaikka emme ole suuri merenkulkumaa.
– On tärkeää, että meiltä ei mene tämä mahdollisuus ohi.
Elinkeinoministeri Sakari Puisto asetti Suomen meriteollisuusstrategiaa valmistelevan ohjausryhmän lokakuun lopussa. Ryhmä on kokoontunut kolme kertaa, eikä Puisto halua vielä ennakoida, miten sähkölaivat strategiassa näkyvät.
– Yleisellä tasolla voi sanoa, että laivojen sähköistyminen on maailman mittakaavassakin yksi keskeisistä kehitystrendeistä.
Huoltovarmuus pontimena
Viking Linen kaavaileman täyssähköisen aluksen lataaminen vaatii jopa 30–35 megawatin tehon. Syynä on se, että akut pitää ladata lyhyessä ajassa satamakäynnin yhteydessä.
Hybridialuksille akkujen lataukseen tarvitaan 2,5–10 megawatin lataustehoa riippuen teknisistä ratkaisuista.
– Satamien sähköistämisen kustannukset ovat merkittäviä. Esimerkiksi Helsingin sataman kohdalla investointien arvioidaan olevan suuruusluokaltaan noin sata miljoonaa euroa. Näihin voi olla saatavissa rahoitusta EU:sta, sanoo Puisto.
Tuoreessa energia- ja ilmastostrategiassa mainitaan muun muassa seuraavaa:
Huomioiden meri- ja lentoliikenteen EU-päästövähennystoimien kiristyminen, sekä sektoreiden merkitys Suomen kilpailukyvylle, saavutettavuudelle ja huoltovarmuudelle, tarvitaan lisätoimia. Käynnistetään valmistelu, jossa arvioidaan nykyisten rahoitusinstrumenttien soveltuvuus ja riittävyys meri- ja lentoliikenteen puhtaan siirtymän tarpeisiin ja esitetään tarpeen mukaan uusia tukitoimia.
– Paitsi, että sähkö on edullinen energiamuoto laivoille, se vaikuttaa paljon huoltovarmuuteen. Polttoaineita ei tarvitsisi tätä varten tuoda muualta, sanoo RMC:n toimitusjohtaja Mika Nieminen.
Sähkölaivat parantavat huoltovarmuutta muustakin syystä ja siihen liittyy tekninen osaaminen.
– Se vahvistaa huoltovarmuutta, että tiedetään miten laivat on rakennettu, miten ne toimivat ja mitkä softat niissä on. Huoltovarmuus on myös muiden maiden intressissä ja Suomi voi viedä huoltovarmaa merenkulkua, sanoo Magnus Gustafsson.
Autonomiset, itseohjautuvat alukset ovat myös tulevaisuutta. Niiden valmistuksen ja teknologian osaamisen moni haluaisi pysyvän Euroopassa.
– Ei tämä pelon asia ole, mutta pitää ottaa kuitenkin tosissaan, sanoo Nieminen.