Kajaanin kaupunginvaltuusto hyväksyi ensi vuoden talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2027–2028. Niihin ei tullut viime hetken muutosehdotuksia.
Valtuustoryhmien puheenjohtajien alustukset olivat hyvin sovinnollisia. Niissä korostettiin yhdessä tekemisen merkitystä.
Talousjohtaja Joni Partanen totesi avauspuheessaan, että suhdanteessa on positiivisia merkkejä.
– Investoinnit vetävät ja kasvu lähtee liikkeelle, samoin yksityinen kulutus.
Investoinneista nousevat esiin merkittävät investoinnit energia-alalle, pääkirjaston remontin suunnittelun aloittaminen, mittava liikuntapaikkarakentaminen ja investointi vesilaitoksen infrastruktuuriin.
Kajaanin ensi vuoden talousarvio on silti 2,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Plussan puolelle Kajaani olisi pääsemässä vuonna 2028.
Kaupungin vuosikate on 9,7 miljoonaa euroa, joka riittää kattamaan 64 prosenttia poistoista.
Valtuusto päätti jo aiemmassa kokouksessaan lokakuussa, että tulo- ja kiinteistöverot eivät nouse. Tuloveroprosentti on ensi vuonnakin 8,4 prosenttia. Yleinen kiinteistöveroprosentti säilyy 1,1 prosentissa.
Kuntien toimintakenttää on myllerretty viime vuosina. Joni Partanen nostaa esiin kaksi lainsäädännöllistä suurta hanketta, jotka ovat muuttaneet kuntien toimintakenttää huomattavasti: sote-uudistus ja te-palvelujen uudistus. Tulossa on Partasen mukaan vielä ainakin rakentamiseen ja maankäyttöön liittyviä lakimuutoksia.
Ensi vuoden toimintaa leimaavat myös Kajaanin 375-vuotisjuhla ja Oulun kulttuuripääkaupunkivuosi, josta läikkyy aktiviteetteja myös Kajaaniin.
Lasten määrän vähentyminen kiihtyy kohti 30-lukua.
– Meidän on mietittävä, minkälaisen palvelurakenteen me jatkossa tuotamme, Partanen sanoo.
Panostuksia elinvoimaan sekä veto- ja pitovoimaan
Kaupunginjohtaja Jari Tolonen totesi omassa puheessaan, että Kajaani on onnistunut nostamaan elinvoimaisuuttaan.
Vuonna 2026 kaupunki haluaa edelleen panostaa kaupungin elinvoimaan. Muun muassa Seminaarin Taidekampus -hanketta toteutetaan, yliopistolliset koulutuspanostukset jatkuvat ja Kajaanin datakeskusekosysteemi-hanke käynnistyy.
Myös työn alla oleva kaupunkistrategia tavoittelee kaupungin veto- ja pitovoimaisuuden lisääntymistä. Jari Tolosen mukaan kaavoituksella on erityisen suuri merkitys kaupungin elinvoimaisuuden rakentamisessa.
– Myös osaavan työvoiman saanti on varmistettava.
Kaupunkistrategia luo tiekartan tulevaisuuteen, Tolonen sanoo.
– Hyvin toimivat palvelut ovat ensiarvoisen tärkeitä. Meillä on motivoitunut henkilöstö ja kaikki edellytykset palvella asukkaita laadukkaasti.
Kajaanin työllisyystilanne on huonontunut, mutta Kainuun työttömyysaste on koko maan keskiarvon alapuolella. Kajaani on koko maan mittaristossa keskivaiheilla. Yrityssektorilla on myös jonkin verran työvoimapulaa.
Kaupungilla on Jari Tolosen mukaan merkittävää sijoitusvarallisuutta, josta on saatu hyviä sijoitusten tuottoja.
Valtionosuusuudistus ei lähtenyt liikkeelle, vaan se ilmeisesti siirtyy ensi vaalikaudelle. Tolonen arvioi, että edessä on iso remontti.
Kaupungin talouden sopeuttamisohjelman toteuttamista jatketaan vuonna 2026. Sopeuttamisen tavoitteena on saada erityisesti kaupungin käyttötalous tasapainoon. Sopeuttamistoimia on ensi vuonna tarkoitus toteuttaa 1,7 miljoonan euron edestä.
Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos lakkautetaan tämän vuoden loppuun mennessä ja Kainuun ammattiopisto ja Kajaanin lukio siirtyvät omiksi tulosalueikseen kaupungin sivistystoimialalle sivistyslautakunnan alaisuuteen tammikuun alusta alkaen.
Yhdistetään teknologia, luonto ja hyvinvointi
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Leinonen nosti esiin sen, että Kajaani tarjoaa yhtä aikaa hyvät liikenneyhteydet, kattavat palvelut ja maaseudun rauhan.
– Kaavoituksen on tuettava vihreää siirtymää. Matkailun kehittämiselle täytyy löytyä tilaa. Yhdistetään teknologia, luonto ja hyvinvointi.
Leinosen mukaan henkilöstö on Kajaanin tärkein voimavara, minkä vuoksi sairauspoissa pitää saada alemmalle tasolle.
Myös lentokenttää ja toimivia maantie- ja raideyhteyksiä täytyy Leinosen mukaan kehittää.
Samoin yhteistyötä Kainuun muiden kuntien kanssa.
– Kun yksi kunta kasvaa, koko Kainuu kasvaa. Tämä ei ole kilpailu, vaan kumppanuutta.