Pohjanlahdelle suunnitellaan laajamittaista merituulivoiman rakentamista, mutta alueen luontoarvot ja tuulivoiman vaikutukset ovat yhä monelta osin hämärän peitossa.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) synteesiraportin mukaan nykyinen tietopohja on liian kapea kestävän ja yhteisvaikutukset huomioivan suunnittelun tueksi.
Suomen kansallinen ilmasto- ja energiastrategia linjaa, että vuoteen 2035 mennessä maassa toimii useita teollisen kokoluokan merituulivoima-alueita. Tällä hetkellä suunnitelmat kohdistuvat Pohjanlahteen sekä Suomen että Ruotsin merialueilla.
Vaikka yksittäisten tuulivoimaloiden vaikutukset ovat rajallisia, laajamittainen rakentaminen voi aiheuttaa merkittäviä yhteisvaikutuksia alueen luonnolle ja elinkeinoille.
Tietopuutteet vaikeuttavat ennakointia
Luonnonvarakeskuksen raportissa tarkastellaan erityisesti merituulivoiman ympäristöriskejä Pohjanlahdella: vaikutuksia lintuihin, kaloihin, merihylkeisiin sekä kalastukseen.
Raportin mukaan Pohjanlahden erityispiirteisiin soveltuvaa tutkimustietoa on edelleen liian vähän. Tämä vaikeuttaa ympäristövaikutusten ja yhteisvaikutusten luotettavaa arviointia sekä kestävää alueiden suunnittelua.
Raportissa korostetaan, että tarkkailu- ja seurantatoimet tulee suunnitella ajoissa ja yhteistyössä, jotta laajojen tuulivoima-alueiden yhteisvaikutukset voidaan huomioida mahdollisimman hyvin.
Tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä
Kalojen, hylkeiden ja lintujen liikkumisalueet sekä troolikalastusalueet ovat huomattavasti yksittäisiä tuulivoima-alueita laajempia. Suurimmat ympäristöriskit liittyvätkin juuri useiden tuulivoima-alueiden yhteisvaikutuksiin.
Suomella ja Ruotsilla on samankaltaiset menettelyt merialueiden osoittamisessa tuulivoimakäyttöön, mutta yhteinen, selkeä suunnittelumekanismi puuttuu.
– Kansainvälisen yhteistyön lisääminen on tärkeää, jotta ympäristövaikutukset pystytään huomioimaan ja Pohjanlahteen suunnitellut tuulivoima-alueet sijoittuvat järkevästi, raportti painottaa.