Keskustelu hakaristeistä on Suomessa pinnalla osittain siksi, että Iisalmen lyseon rehtori haluaisi peittää lukiossa esillä olevat hakaristit.
Yritimme selvittää, miksi Iisalmen lyseossa on hakaristejä, ja millaisissa muissa paikoissa niitä on Suomessa.
Iisalmen lyseossa ensimmäinen hakaristi löytyy jo ulkoseinältä. Rakennuksen sisääntulon yläpuolella on ahkeran työn voittoa ylistävä latinankielinen teksti, joka päättyy hakaristiin.
Lisää kuvioita löytyy koulun toisesta kerroksesta, jossa käytävän lattiaan on tehty kolme isoa hakaristiä. Lukion rehtori Pasi Tolonen haluaa peittää nuo ornamentit nyt vaihtomatoilla.
– Minusta ei ole hyvä, että tällaiset natsi-ideologiaa muistuttavat merkit ovat päivittäin näkyvissä.
Alla video Iisalmen lyseon hakaristeistä ja niiden herättämistä ajatuksista.
Tolosen mukaan koulussa joudutaan usein selittämään vieraille, miksi lattiassa on hakaristejä.
Myös Suomen ilmavoimat on kyllästynyt selittämään hakaristien olemassaoloa. Ilmavoimat kertoi Ylen haastattelussa elokuun lopulla, että se luopuu hakaristitunnuksesta omissa joukko-osastolipuissaan.
Tolonen on puolestaan juuri haastattelupäivän aamuna poistanut koulun verkkosivuilta kuvan, jossa näkyy koulun ulkoseinässä oleva hakaristi.
Hakaristi puuttuu alkuperäisistä piirustuksista
Yrjö Sadeniemen suunnittelema lukiorakennus on valmistunut vuonna 1931, eli ennen natsien valtaannousua Saksassa. Se, miten hakaristikuvio on päätynyt lyseon lattiaan, on kuitenkin mysteeri.
Iisalmen kaupungin rakennusarkkitehti Minna Voutilainen näyttää alkuperäisiä, vuoden 1930 maaliskuulle päivättyjä piirustuksia. Niissä ei ole yhtäkään hakaristikuviota. Hakaristien tilalle on pohjapiirustuksessa sommiteltu ornamentti, joka löytyy lyseorakennuksen ensimmäisen kerroksen käytävältä.
– Ornamentit on jossain suunnitteluvaiheessa päivitetty hakaristeihin.
Koulu on suojelukohde, jonka sisätilat korjattiin 2000-luvun alussa. Korjaustyöt suunnitteli nykyisin eläkkeellä oleva Iisalmen kaupunginarkkitehti Pirjo Pykäläinen. Hänen mukaansa kukaan ei tuolloin kyseenalaistanut hakaristejä. Arkkitehdille ei tullut edes mieleen, että vanha kuvio pitäisi poistaa tai peittää.
– Kyseessä on arvokas, arkkitehtuurin ja kulttuurihistorian kannalta sekä maakunnallisesti merkittävä rakennus. Sellaisia ei pidä rikkoa.
Hän muistuttaa, että hakaristikuvio löytyy niin vanhoista suomalaiskirkoista kuin esimerkiksi Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkeistä.
Aino ja runsaat 50 hakaristiä
Suomessa hakaristi oli 1800-luvulla osa kansallista heräämistä.
Tästä on yhtenä esimerkkinä Akseli Gallen-Kallelan triptyykki Aino-taru, jonka ensimmäinen versio valmistui vuonna 1889 Pariisissa. Kansallisaarteen kehyksissä on yhteensä 54 taiteilijan tekemää hakaristiä.
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen on syksyllä ilmestyneessä Hakaristin historia -teoksessaan luonnehtinut Gallen-Kallelan teosta suomalaisen kansallismielisen hakaristiperinteen tunnetuimmaksi lähtölaukaukseksi.
Aino ja hakaristit löytyvät myös Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kokoelmista. Kyseessä on Ainoksi ristitty nukke, jonka puvun helmaan on kirjailtu peräti 56 hakaristiä.
Museon intendentti Pekka Kankkusen mukaan nukkea valmistettiin 1890-luvulla.
– Symboli tuli silloin muotiin, ja sitä ruvettiin käyttämään monessa eri paikassa.
Museoamanuenssi Anu Reijosen mukaan yksi käyttökohde olivat tekstiilit, joissa hakaristia käytettiin ornamenttikuviona.
– Jopa joissakin kansallispuvuissa on ollut alun perin hakaristikuvioita.
Hakaristejä löytyy myös vanhoista valokuvista
Hakaristisymboli esiintyy myös useissa kuopiolaisen valokuvaajan Victor Barsokevitschin viime vuosisadan vaihteessa ottamissa valokuvissa.
Yhdessä niistä on joukko lapsia, jotka koristelevat vaatteita. Yksi tytöistä on saanut ommeltua jo kaksi hakaristiä, kun taas toisella on sylissään Barsokevitschin perheelle kuulunut Aino-nukke.
Kankkunen ei museoalan ammattilaisena kannata ajatusta, että hakaristi pitäisi poistaa vanhoista esineistä tai rakennuksista.
– Jos lähtisimme sensuroimaan historiaa, tuhoaisimme osan kulttuurihistoriallista perintöä.
Artikkelia on muokattu 22.12.2025 klo 9.45 lisäämällä ingressiin sana yleisesti.