Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) uskoo, että karhujen kiintiömetsästyksen mahdollistava asetus voi valmistua keväällä.
Näin siitäkin huolimatta, että Essayhin johtama ministeriö antoi maa- ja metsätalousvaliokunnalle toimittamassaan vastineessa kylmää kyytiä karhujen ja ilveksen kiintiömetsästyksen sallimiselle.
Ministeriön mukaan riskinä on, että kiintiömetsästyksen salliminen voisi jopa vaarantaa poronhoitoalueelle EU:n nikotellen hyväksymän poikkeusluvan.
Suomen saamassa karhun kiintiömetsästyksen poronhoitoaluetta koskevassa poikkeusluvassa on kyse sääntelystä, joka on ollut voimassa jo ennen kuin Suomesta tuli EU:n jäsen.
Maa- ja metsätalousministeriöstä todetaan Ylelle, että kanta on edelleen voimassa. Vastine on päivätty perjantaille 5. joulukuuta.
Onko tämä myös vastuuministerin kanta?
Essayah asettelee sanansa tarkoin.
Hän huomauttaa, että Suomen karhukanta on kolme kertaa suurempi kuin silloin, kun Suomi liittyi EU:hun.
Luonnonvarakeskus arvioi huhtikuussa Suomen karhukannan olevan yli 2 000 yksilöä.
– Suomella on Bernin sopimuksessa [Euroopan luonnonsuojelua koskeva yleissopimus] koko maata kattava poikkeus ja varauma liittyen karhunmetsästykseen, ja Suomi on nimenomaan komission suuntaan perustellut sitä tällä poronhoitoalueella tapahtuvalla keskeytysmetsästyksellä. Totta kai virkamiesten pitää varovaisuuden periaatteen mukaisesti ilmaista myös se mahdollisuus, mitä voi tapahtua, Essayah muotoilee.
Hallitus esitti alun perin ainoastaan suden alueellisen kiintiömetsästyksen sallimista.
Valiokunta päätyi kuitenkin eilen valmistuneessa mietinnössään esittämään myös ilveksen ja karhun kiintiömetsästyksen sallimista.
Mikäli mietintö hyväksytään, eduskunta edellyttää, että maa- ja metsätalousministeriö valmistelee karhun ja ilveksen kiintiömetsästyksen mahdollistavat asetukset ”viipymättä”.
– Demokratiassa hallitus tietenkin kuuntelee eduskunnan tahtotilaa ja toimii sen mukaisesti, Essayah toteaa.
Hallinto-oikeuden linjaa odotetaan
Susi on siirretty EU-luontodirektiivissä väljemmät metsästysehdot sisältävään suojeluluokkaan.
Sen sijaan karhu ja ilves, sekä myös paljon poruttu saukko, ovat edelleen tiukemman suojelun piirissä. Niiden tappaminen on siis kielletty, ja lajien metsästys perustuu poikkeusmenettelyyn.
Vastuuministeri ei ota suoraan kantaa siihen, uskooko hän, että karhuja ja ilveksiä koskevat asetukset on mahdollista laatia EU-lain sitä estämättä.
– On hyvä muistaa, että Euroopassa monissa maissa on toteutettu karhunmetsästystä joka tapauksessa. Direktiivissä pitää tietysti lähteä siitä, että huolehdimme kantojen pysymisestä suotuisalla suojelun tasolla.
– Jos katsomme esimerkiksi vaikkapa karhuun liittyvien vahinkojen määrää ja vaikkapa kuinka paljon poliisilla on hälytystehtäviä, jotka liittyvät karhuun, meidän on oman turvallisuutemme takia löydettävä nopeasti ratkaisuja.
Karhun osalta näin onkin jo toimittu. Metsästyslakia muutettiin jo keväällä tavalla, jonka tarkoitus oli mahdollistaa karhun kannanhoidollisen metsästämisen salliminen poikkeusluvalla.
Koska poikkeusluvista on valitettu ja käsittely oikeudessa on kesken, hallinto-oikeus on asettanut myönnetyt poikkeusluvat toimeenpanokieltoon.
Ministeri toivoo hallinto-oikeuden päätöksen olevan jo selvillä, kun karhujen metsästyskiintiöitä aletaan sorvaamaan.
Essayah: Saukkojen metsästyksen kanssa ei edetä
Saukot herättivät keskustelua jo ennen valiokunnan mietinnön valmistumista.
Kuohuntaa syntyi medialle vuodetun mietintöluonnoksen julkitulon jälkeen, jota tulkittiin siten, että valiokunta olisi esittämässä myös saukon kiintiömetsästyksen sallimista. Kokoomuksesta kiiruhdettiin kuitenkin kiireen vilkkaa painottamaan, että tällaista valiokunta ei missään nimessä ole esittämässä ja maininta saukoista poistetaan pohjista pikavauhtia.
Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan saukot jäivät kummittelemaan valiokunnan mietintöön.
Eri kannoilla mietinnöstä olleet valiokunnan jäsenet esittivät tiistain tiedotustilaisuudessakin eriäviä näkemyksiä siitä, miten lakiin saukkojen osalta esitettyjä muutoksia oikein tulisi tulkita.
Yksiselitteistä kuitenkin on, että valiokunta ei edellyttänyt, että ministeriön pitäisi alkaa valmistella asetusta saukon kiintiömetsästyksestä.
Saukkojen metsästys on nykyisin mahdollista vain poikkeusluvalla ja poronhoitoalueella.
Kiintiömetsästys sen sijaan ei edellytä erillisen luvan hakemista ja se ulottuisi myös muille alueille.
Valiokunnan mietintöön on kirjattu, että suden, karhun ja ilveksen lisäksi saukon rauhoituksesta voidaan poiketa poikkeusluvan lisäksi myös maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa määritellyn kiintiön perusteella.
Maa- ja metsätalousministeri voisi siis halutessaan sallia lajin kiintiömetsästyksen asetuksella.
Essayah sanoo, että saukkojen kiintiömetsästystä ei olla hänen vahtivuorollaan edistämässä.
– Minulla ei ole mitään tarkoitusta edetä tämän kanssa.
Kiireellisimpinä valmistellaan nyt susien metsästyksen aloittamisen mahdollistavat asetukset, koska susijahti halutaan mahdollistaa jo tammikuussa. Seuraavaksi on karhujen vuoro.
Karhun metsästysaika alkaa elokuussa.