Vaasassa uuden yhtenäiskoulun rakentaminen viivästyy jälleen. Valituskierre on kestänyt jo vuosia.
Edes valituksia tehtailevan Vaasan rakennusperintöyhdistyksen puheenjohtaja ei ole perillä siitä, mistä ja miksi jäsenet tällä kertaa valittavat.
– En ole ollut siinä ryhmässä, joka sitä on muotoillut. Minulla on hyvin huonosti siitä tietoa, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Lasse Starck.
Sisäilmaongelmista kärsivien oppilaiden ja henkilökunnan toive terveellisistä tiloista lykkääntyy nyt vuoteen 2029, ja kustannukset ovat nousseet jo toistakymmentä miljoonaa euroa.
Yhdistys valitti alun perin Vaasan hallinto-oikeuteen kaupunginvaltuuston vuoden takaisesta päätöksestä, jossa hyväksyttiin koulun päivitetty hankesuunnitelma. Yhdistys vaati päätöksen kumoamista, mutta hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.
Nyt yhdistys toivoo, että korkein hallinto-oikeus myöntäisi valitusluvan ja palauttaisi asian uudelleen valmisteltavaksi.
Kouluhanketta on tähän mennessä käsitelty jo kymmenessä eri oikeusprosessissa.
Uusimmasta valitusluvan hausta kertoi ensimmäisenä Ilkka-Pohjalainen.
Jatkuva viivästyminen aiheuttanut harmia
Toive saada terveelliset, uudet koulutilat viivästyy jälleen, kertoo Vaasan suomenkielisen perusopetuksen vt. koulutoimenjohtaja Johanna Olsson.
– Totta kai harmittaa. Olemme kuitenkin optimistisia, että suunnittelu käynnistyy vuodenvaihteen jälkeen ja toivomme, ettei valituslupaa myönnettäisi.
Uusiin tiloihin siirtyvän Merenkurkun koulun nykytiloissa on kärsitty sisäilmaongelmista.
Käyttöä turvaavia toimia on tehty mittavasti viime vuosina, ja tilanne koululla on nyt vakaa, kertoo Olsson.
– Kaipaamme silti kovasti uusia tiloja. Oppilaat ovat pääsääntöisesti pärjänneet nykyisissä tiloissa hyvin, vaikka yksittäisiä oireilutapauksia on ollut henkilökunnassa ja oppilaissa.
Yhtenäiskouluun on tulossa tilat noin tuhannelle oppilaalle vuosiluokille 1–9. Nykyisen Keskuskoulun ja Merenkurkun oppilaat siirtyvät uuteen kouluun, samoin Suvilahden koulun englanninkieliset ryhmät.
Realistinen muutto vuoden 2029 paikkeilla
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan Markku Järvelän mukaan tilanne herättää turhautumista ja huolta sekä kaupungin että koulun käyttäjien puolesta.
– Ensimmäisenä syvä huokaus kuuluu, kun miettii, minkälaisella järjellä asiaa viedään eteenpäin näissä valituksissa. Asia on ollut jo pitkään selvä sekä kaupungille että käyttäjille, mutta tilojen osalta kipuillaan yhä ja odotetaan, Järvelä toteaa.
Erityisen huolestuttavaa Järvelän mukaan on kustannusten kasvu.
– Olemme jo toistakymmentä miljoonaa euroa kalliimmassa hankkeessa kuin alun perin. Nyt tiedossa on ainakin puoli vuotta lisäviivästystä, mikä harmittaa sekä itseäni että oppilaita ja henkilökuntaa, jotka elävät edelleen epätietoisuudessa.
Alkuperäinen aikataulu olisi tuonut uudet tilat oppilaille ensi vuonna. Nyt Järvelä arvioi muuttoa realistiseksi vasta vuoden 2029 paikkeilla.
Kustannusten nousuun ovat vaikuttaneet Järvelän mukaan etenkin korona-ajan jälkeinen rakennusalan kallistuminen sekä Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamat hintapaineet.
En näe mitään riskiä, että tämä muuttuisi.
Markku Järvelä, toimialajohtaja
Valitusten takana olevan tahon kanssa on Järvelän mukaan käyty lukuisia keskusteluja.
– Riittävästi on keskusteltu, jotta ymmärretään, ettei tarvetta enempään ole.
Järvelä arvioi, että todennäköisyys korkeimman hallinto-oikeuden puuttumiselle asiaan on hyvin pieni.
– Yhtä varmaa kuin sähköverkon toimivuus Suomessa – en näe mitään riskiä, että tämä muuttuisi, Järvelä toteaa.
Yhdistyksen puheenjohtaja ei tiedä valituksesta
Vaasan rakennusperintöyhdistyksen puheenjohtaja Lasse Starck sanoo, ettei hän tiedä valituksen sisällöstä. Starck myöntää, että puheenjohtajana hän vastaa yhdistyksen toiminnasta.
Miksi halusitte hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta?
– En ole ollut siinä ryhmässä enkä voi vastata siihen, koska en ole ollut sitä tekemässä, hän kertoo.
Starck uskoo, että valituksen tehneellä ryhmällä on ollut perusteensa valitusluvan hakemiselle. Hän ei halua sanoa, keitä ryhmään kuuluu, mutta kertoo, että he ovat yhdistyksen jäseniä.
Kuulostaa erikoiselta, ettei yhdistyksen puheenjohtaja tiedä, miksi yhdistys on hakenut valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.
– Kyllä kai sitä haetaan muutosta hallinto-oikeuden päätökseen, Starck muotoilee.
Hänellä on selvä mielipide toimialajohtaja Markku Järvelän kritiikkiin siitä, että valitukset nostavat kustannuksia:
– Ne ovat Järvelän omia arvioita, jotka ovat ihan lapsellisia laskennallisesti. Niillä ei ole pohjaa.
Starck sanoo, että yhdistys olisi valmis keskustelemaan asioista kaupungin kanssa. Hänen mukaansa Järvelä on kieltäytynyt yhteistyöstä jo pitkään.
– Ei ole keskusteltu moneen vuoteen. Olemme yrittäneet monenlaista yhteistyötä viime vuosina, mutta hän ei halua.
Videolla Tampereen yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtori Siina Raskulla kertoo, miksi mahdollisuutta valittaa tarvitaan.