Intohimoinen.
Vaativa.
Omistautunut.
Tälläista viestiä kantautui Itämeren toiselta puolelta, kun ruotsalainen Andreas Harnesk nimettiin Suomen naisten salibandymaajoukkueen päävalmentajaksi keväällä 2024. Samalla Harneskista tuli ensimmäinen ulkomaalainen päävalmentaja Suomen salibandymaajoukkueissa.
Harneskin CV on komea: pian 40-vuotissyntymäpäiviään juhliva ruotsalaisluotsi on voittanut Ruotsin Superliigan mestaruuden niin naisten kuin miestenkin päävalmentajana. Kolmesti hänet on valittu vuoden valmentajaksi naisjoukkueissa.
Ei siis ihme, että Harneskia pidettiin vahvana ehdokkaana Åsa Karlssonin korvaajaksi Ruotsin naisten maajoukkueen päävalmentajana.
Toisin kuitenkin kävi. Harneskia pyydettiin Suomen päävalmentajaksi.
– Olin todella onnellinen ja otettu. Keskustelin parin muunkin maajoukkueen kanssa, mutta olin melko avoin, että Suomi on ykkösvaihtoehtoni. Suomen naisten maajoukkue ei ole voittanut mestaruutta pitkään aikaan ja mielestäni laji tarvitsisi sitä, Harnesk kommentoi.
Alkušokki
Pelaajat myöntävät, että ensiaskeleet uuden päävalmentajan alaisuudessa olivat šokki – jo kielen vaihtumisen ja kahden kulttuurin kohtaamisen osalta.
– Se oli ehkä kulttuurišokki alkuun meille ja myös heille. Moni sanoi aluksi, että ei muuten puhu sanaakaan englantia, mutta kahden päivän jälkeen saattoi puhua kaksi minuuttia pelkästään englanniksi, Oona Kauppi muistelee huvittuneena.
– He eivät ottaneet vastaan, että hiljaisuus on myöntymisen merkki, vaan pitää vastata myös aina ääneen, Veera Kauppi taustoittaa.
Osalle pelaajista ruotsalainen keskusteleva tyyli ei ole tullut luonnostaan.
– Itselleni oli vaikeaa, kun kysyttiin koko ajan mielipidettä, että mitä minä ajattelen. Että kerro vaan, mitä tehdään. Andreas kysyy mielipiteitä ja haluaa kuunnella sekä osallistaa. Se on aika erilaista suomalaiseen valmennuskulttuuriin verrattuna, mutta nyt olemme löytäneet yhteisen sävelen, Jenna Saario nauraa.
Harneskia on kuvailtu vaativaksi valmentajaksi. Hän on voittanut urallaan paljon – mutta saanut myös muutamat potkut. Viimeisimmät tulivat Rönnbystä helmikuussa 2024 neljän seurassa vaikutetun vuoden jälkeen, vaikka joukkue oli voittanut kymmenen yhdestätoista edeltävästä ottelustaan.
Mediatietojen mukaan osaa pelaajista hiersi kova vaatimustaso.
– Andreas Harnesk on yksi Ruotsin lajille omistautuneimmista valmentajista, joka käyttää uskomattoman paljon aikaa salibandyyn. Se tarkoittaa paljon teoriaa ja videopalavereita. Hänen kunnianhimonsa oli toisinaan korkeampi kuin osan pelaajista, mikä ärsytti joukkueessa, ruotsalainen sanomalehti Expressen kirjoitti tuolloin.
Veera Kauppi arvelee, että päävalmentajaa on kuvailtu vaativaksi, sillä hän keskittyy paljon myös pieniin yksityiskohtiin.
– Jos vaihdon jälkeen tullaan sanomaan, että mieti, jalkateräsi osoittaa tuonne ja lapa näin tämän sijaan, niin voi tulla tunne, että vitsi nyt pitää miettiä näin pieniä asioita, tulee vähän liikaa informaatiota.
Yksityiskohtia on hinkattu myös videopalavereissa. Välillä kapteenisto, johon kuuluu Kauppien lisäksi Saario, on joutunut keskeyttämään infotulvan, jos palaveri on uhannut venyä liian pitkäksi.
– Meillä on erilaisia strategioita, erilaiset viittomakielet, mitä käyttämällä on voinut alkaa lähettää signaalia, kun tuntuu, että nyt alkaa tulla raja vastaan, Veera Kauppi nauraa ja lisää, että keskusteluyhteys valmentajien kanssa on säilynyt aina hyvänä.
– Olen todella kiitollinen, että voimme antaa palautetta valmentajille todella suoraan.
Jotain Harneskin kaikki kivet kääntävästä tyylistä kertoo, että sitkeä huhu kertoi päävalmentajan kieltäneen suklaan ja pähkinöiden syömisen Kiinan World Gamesissa.
– Tämä kuvastaa hyvin valmentajaamme. Hän taisi olla lukenut jonkun artikkelin, että näiden syömisellä saattaa olla negatiivista vaikutusta fyysiseen suoritukseen, Oona Kauppi nauraa.
Hän miettii, mikä juuri yksittäiselle pelaajalle on parasta ja miten pelaaja kehittyy. Välillä se tarkoittaa vaativuutta, mutta mielestäni se kuuluu asiaan. Me vaadimme itseltämme ja hän vaatii meiltä.
Oona Kauppi
Harnesk myöntää olevansa intensiivinen valmentaja.
– Se tuo yleensä tuloksia ja menestystä, tai ainakin tähän asti on tuonut, mutta se jossain vaiheessa myös raskaaksi.
Päävalmentaja vahvistaa, että käyttää lajiin lähes kaiken hereilläoloaikansa – jopa 12 tuntia päivässä.
– Minulle on tärkeää kehittyä ja voittaa. Isäni oli Ruotsin salibandyliiton puheenjohtaja ja maajoukkuetason yleisurheiluvalmentaja. Opin, että häviäminen on hyväksyttävää vain, jos on valmistautunut hyvin ja tehnyt kovasti töitä. Voittaminen oli mielestäni hauskaa ja tie voittoon oli valmistautua paremmin kuin muut.
Harnesk tunnustaa, että kaikki hänen ystävänsäkin ovat pitkälti salibandypiireistä.
– Näemme hallilla, katsomme pelejä, puhumme salibandysta... Yritän kyllä keksiä jotakin muutakin, Harnesk nauraa.
Vaatimustaso ei ongelma
Kova vaatimustaso ei ole ollut suomalaispelurien mukaan ongelma – päinvastoin. Oona Kauppi kuvailee Harneskia sitoutuneeksi ja omistautuneeksi valmentajaksi, joka lähestyy asioita pelaajan näkökulmasta.
– Me tykkäämme puhua salibandysta tosi paljon ja hänhän voisi puhua lajista vielä enemmän. Vihdoin on löytynyt joku, jolla on vielä enemmän kapasiteettia. Itselläni välillä loppuu ja on pakko sanoa, että nyt ei enää jaksa, voidaanko puhua jostain muusta.
Veera Kaupin mukaan Harnesk on yksi maailman parhaista pelaajien kehittäjistä.
– Koen, että hän on loistava valmentaja maajoukkueympäristöön. Ihannoin sitä, miten hän näkee peliä ja pystyy nostamaan pienimmätkin yksityiskohdat esiin.
– Meidän valttikorttimme on mahtava kombo, joka yhdistää parhaat puolet salibandyssa Suomesta ja Ruotsista. Sen takia Kiinassa tuli World Gamesista kultaa. 2025 on uusi 95, Kauppi julisti viitaten Suomen ensimmäiseen jääkiekon miesten maailmanmestaruuteen, joka sekin tuli ruotsalaiskomennossa.
Harnesk on tuonut mukanaan myös ruotsalaista itseluottamusta ja voittajakulttuuria. Veera Kauppi kertoo, että ajatusmallia on käännetty altavastaajasta maailman parhaaksi joukkueeksi.
– Puhumme avoimesti, että haluamme olla maailman paras joukkue. Se on pidempi prosessi, eikä kyse ole vain yksittäisestä pelistä. Haluamme oikeasti olla maailman paras joukkue.
Harnesk komppaa. Kyseessä on pitkä, yhteinen matka.
– En halua, että vain voitamme seuraavan MM-kullan. Jos olemme yhä parempia, on meitä lähes mahdoton voittaa. Silloin voittamisesta tulee automaatio. Keskitymme olemaan niin hyviä kuin on mahdollista olla. Ja silloin se, mitä tapahtuu arjessa seuroissa, on tärkeämpää kuin pelkkä maajoukkuetoiminta.
Harnesk on voittanut valmentajaurallaan paljon: kaikkiaan hän laskeskelee voittaneensa kahdeksan kultaa.
Silti hän nostaa World Games -kullan uransa tähän asti kenties kovimmaksi saavutukseksi.
– Mutta MM-kullan voisi rankata ykköseksi!
Salibandyn naisten MM-kisat pelataan 6.–14.12. Voit seurata kaikki Suomen ottelut Ylen kanavilla. Lähetys Suomen ja Tanskan välisestä puolivälieräottelusta alkaa perjantaina TV2:ssa kello 16.45.