Eduskunnan tasa-arvo- ja työelämävaliokunta hyväksyi mietinnön irtisanomiskynnyksen madaltamisesta.
Valiokunnan puheenjohtajan Arto Satosen (kok.) mukaan tavoitteena on vahvistaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä: yritykset rohkenevat työllistää, kun irtisanomisen kynnystä madalletaan.
Satosen mukaan henkilöperustaisen irtisanomisen kynnys on Suomessa OECD-maiden viidenneksi korkein.
– Rekrytointi on iso asia pienelle yritykselle, Satonen sanoi eduskunnan tiedotustilaisuudessa.
– Edelleen vaaditaan asiallinen syy, eli ei todellakaan ole mitään pärstäkertoimella irtisanomista, Satonen lisäsi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom painotti lakimuutoksen vaikutuksia pieniin yrityksiin, kuten 1–2 hengen mikroyrityksiin.
– Työpaikat syntyvät pieniin yrityksiin. Jos työnantaja kokee, ettei ota ensimmäisen työntekijän palkkaamisen riskiä lainsäädännöllisen haasteen takia, ei työpaikkaa synny.
– Mikroyrityksessä se (virherekrytointi) voi johtaa pahimmillaan konkurssiin.
Laissa on kyse henkilökohtaiseen syyhyn perustuvasta irtisanomisesta eli se ei koskisi esimerkiksi yt-neuvotteluita. Se ei koske myöskään virkasuhteita.
Miten lakimuutos käytännössä tosiasiassa vaikuttaa irtisanomiskynnykseen, irtisanomisiin ja työllisyyteen, jää Satosen mukana jää nähtäväksi.
– Vasta usean vuoden oikeuskäytäntö tulee sen määrittelemään, Satonen vahvistaa.
Valiokunta arvioi vaikutusten perusteella tarvetta laajentaa muutokset koskemaan myös virkasuhteessa tehtävää työtä.
Huoli: Lisää raskaussyrjintää
Oppositioryhmät SDP, vihreät ja vasemmistoliitto sekä keskusta jättivät mietintöön kaksi vastalausetta. Oppositiosta lakia on kutsuttu myös potkulaiksi.
Valiokunnan varapuheenjohtajan SDP:n Lauri Lylyn mukaan ei löydy mitään näyttöä siitä, että lakimuutos parantaisi työllisyyttä.
– Kyse on puhtaasti työntekijöiden suojan heikentämisestä vailla todellisia vaikutusarvioita. Kukaan ei nyt pysty sanomaan miten paljon irtisanomiskynnys laskee, Lyly sanoi tiedotustilaisuudessa.
– Ainakin työoikeusjuristeille tulee töitä, kun he pääsevät ennakkotapauksia tekemään, huomautti keskustan Olga Oinas-Panuma. Keskusta ehdottaa mallia, jossa irtisanomiskynnystä madallettaisiin ainoastaan alle 20 työntekijän yrityksissä.
Lauri Lylyn mukaan Suomessa irtisanotaan henkilöperusteisesti 12 400 ihmistä vuosittain, koeajan aikana irtisanotaan 14 600.
– Kyse on koko työmarkkinaa koskevasta heikennyksestä, joka iskee voimakkaimmin jo valmiiksi epävarmoille työmarkkina-aloille – nuoriin, naisiin ja matalapalkkaisiin, Lyly sanoo.
Valiokunta jätti yksimielisen lausuman siitä, että lain vaikutusta raskaus- ja perhevapaasyrjintään on seurattava vuoteen 2028 asti.
Vihreiden kansanedustajan Fatim Diarran mukaan riski raskaussyrjinnästä tuli esille valiokunnan asiantuntijakuulemisissa.
– Tämä laki heikentää varsinkin pienipalkkaisten ja naisvaltaisten alojen oikeusturvaa, tämän takia vihreät eivät voineet lähteä tähän mukaan.