Suomen pitää saada painettua julkisen talouden alijäämä alle kolmeen prosenttiin vuoden 2028 loppuun mennessä.
Näin vaatii EU-komissio juuri julkaistussa suosituksessaan, joka koskee Suomen asettamista EU:n talouden ”tarkkailuluokalle”.
– Suomi joutuu EU:n tarkempaan seurantaan. Jatkamme julkisen talouden sopeuttamista kuten tähänkin saakka, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo tiedotteen mukaan.
Suomella riittää tehtävää alijäämän supistamisessa. Tänä vuonna julkisen talouden alijäämä on komission uusimman ennusteen mukaan 4,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, ensi vuonna 4 ja sitä seuraavana vuonna 3,9 prosenttia.
Valtiovarainministeri Purran mukaan Suomi olisi jo nykyisillä toimilla täyttämässä ensi vuotta koskevan sopeutusvaatimuksen ja ”hyvin todennäköisesti” myös vuotta 2027 koskevat vaatimukset.
– Komission ennusteen lukujen perusteella Suomen voidaan arvioida noudattavan nettomenopolkua.
EU:n sopeutusvaatimukset vaikuttavat siis ennen kaikkea tulevaan hallitukseen.
Suomi sai komissiolta uudet sopeutusluvut, koska EU on asettamassa Suomea EU:n ”tarkkailuluokalle” eli liiallisen alijäämän menettelyyn. Suomi asetetaan menettelyyn, koska nykyinen alijäämä ylittää EU-sääntöjen kolmen prosentin tavoitteen.
Poikkeussääntö puolustusmenoista pelastaa nykyhallituksen
Komissio on nyt laatinut Suomelle julkisen talouden sopeutuspolun, jossa määritellään sallittu niin sanottu nettomenojen kasvu tuleville vuosille.
EU:n määrittelemällä polulla alijäämä palaisi EU:n määräämän kolmen prosentin alapuolelle vuoden 2028 loppuun mennessä.
Nykyisen hallituksen pelastaa kiristyviltä sopeutusvaatimuksilta puolustusmenoja koskeva poikkeussääntö. Sen mukaan alijäämäsäännöstä saa väliaikaisesti poiketa kohoavien puolustusmenojen nojalla.
Puolustusmenojen kasvua verrataan vuoteen 2021. Suomessa kasvua on ensi vuonna VM:n arvion mukaan 0,9 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tätä lukemaa ei siis huomioida alijäämässä.
Poikkeussääntö on voimassa vielä vuonna 2028, jonka jälkeen puolustusmenoista ei enää tule helpotusta alijäämäsäännön täyttämiseen.
Komission vaatima sopeutusvauhti perustuu EU-lainsäädännöstä tulevaan minimisopeutukseen, jonka mukaan vuosina 2026 ja 2027 niin sanotun rakenteellisen perusjäämän pitäisi vuosittain kohentua vähintään 0,5 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Rakenteellinen perusjäämä tarkoittaa alijäämää, josta on miinustettu esimerkiksi suhdannevaihteluiden ja kertaluontoisten erien vaikutukset.
Komission julkaisemien suositusten mukaan Suomen nettomenot saisivat kasvaa enintään 1,3 prosenttia vuonna 2026, 1,5 prosenttia vuonna 2027 ja 1,8 prosenttia vuonna 2028.
Komissio syynää Suomen sopeutuksia jatkossa aiempaa tarkemmin
Lopullisen vahvistuksen Suomen asettamisesta tarkkailuluokalle tekee tammikuussa EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvosto Ecofin, jossa istuvat jäsenmaiden valtiovarainministerit.
Sen jälkeen Suomen on laadittava huhtikuun loppuun mennessä taloudenpidon suunnitelma nettomenopolulla pysymisestä.
Jatkossa komisiolle on raportoitava finanssipolitiikan päätöksistä puolen vuoden välein.