Oikeuskanslerin työhuone on arvovaltaisella paikalla valtioneuvoston linnassa. Ikkunoista on näkymä Senaatintorille, yliopistolle ja tuomiokirkolle.
Työhuone on myös näköalapaikka hallituksen lakiesityksiin ja virkanimityksiin. Oikeuskansleri vastaa hallituksen toimien laillisuusvalvonnasta – siis siitä, että ratkaisut ovat lakien mukaisia. Oikeuskansleri ei voi kuitenkaan estää päätöksentekoa.
Kolme hallituksen kesän ja syksyn aikana tekemää virkanimitystä on herättänyt epäilyjä poliittisesta nimityksestä tai yrityksestä siihen – termin kielteisessä merkityksessä.
Nyt oikeuskansleri Janne Salminen kertoo Ylen haastattelussa näkemyksensä virkanimityksistä.
Salminen pitää poikkeuksellisena sitä, että oikeuskansleri joutuu puuttumaan yksittäiseen virkanimitykseen toistuvasti.
– Se, että näihin nimityksiin puututaan oikeuskanslerin ennakollisessa laillisuusvalvonnassa, ei sinänsä ole poikkeuksellista. Poikkeuksellista on se, että johonkin yksittäiseen asiaan puututaan useampaan otteeseen.
Näin kävi esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriölle (OKM) kuuluvan taide- ja kulttuuripolitiikan ylijohtajan nimityksessä, jonka Janne Salminen sai tuoreena laillisuusvalvojana pöydälleen.
Oikeuskanslerinvirasto joutui useampaan otteeseen puuttumaan valmisteluun ja siihen, miten nimitettävän pätevyyttä perusteltiin puutteellisesti verrattuna muihin hakijoihin.
OKM:n ylijohtajien nimityksissä oli poikkeuksellisia käänteitä
Ensimmäisen OKM:n nimityksen kohdalla ministeri vaihtoi ehdokastaan sen jälkeen, kun nimitysesitys oli jo valtioneuvoston listalla ja silloinen oikeuskansleri Tuomas Pöysti puuttui siihen.
Toisen nimityksen kohdalla valmistelu siirrettiin poikkeuksellisesti hallinto-osastolta suoraan opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikön alaisuuteen.
Ovatko tämän tyyppiset ratkaisut normaaleja nimitysprosesseja?
– No, eiväthän ne tietenkään mitenkään tavoiteltavia ole. Mutta näinkin voi tapahtua.
Oikeuskansleri: Toivottavasti OKM arvioi itse toimintaansa
Oikeuskansleri ei kuitenkaan lähde väittämään julkisuudessa arvosteltuja opetus- ja kulttuuriministeriön nimityksiä kielteisessä mielessä poliittisiksi virkanimityksiksi.
Janne Salminen kuitenkin toivoo, että arvosteltu opetus- ja kulttuuriministeriö arvioisi omaa toimintaansa virkanimityksissä.
Voiko kesän ja syksyn perusteella sanoa, että opetus- ja kulttuuriministeriöllä olisi parantamisen varaa omassa nimitysvalmistelussaan?
– Joku muu voi sanoa, mutta ei ole varsinaisesti oikeuskanslerin asia. Aina on parantamisen varaa. Ministeriö toivottavasti myös itse arvioi omaa toimintaansa. Täältä ei arvosanoja anneta kenellekään.
Sähköpostit kielivät suorasanaisesta palautteesta ministeriölle
Oikeuskansleri on virkansa puolesta haastattelussa pidättyväinen, mutta Ylen saamat oikeuskanslerinviraston viestit opetus- ja kulttuuriministeriön virkahenkilöille ovat selväkielistä tekstiä.
Oikeuskanslerinvirasto huomautti toisessa tapauksessa nimitysmuistion puutteista kuudella eri sähköpostilla, joistakin asioista toistuvasti.
Kun OKM:n nimityksiä valmisteltiin, muistioluonnokset kävivät oikeuskanslerin laillisuusvalvonnassa ennen valtioneuvoston istuntoa. Oikeuskanslerinvirasto ei ollut valmistelupapereiden perusteella vakuuttunut, että virkoihin oltiin nimittämässä ansioituneimpia hakijoita, tai että nimitysmuistiot olisivat antaneet oikean kuvan valittavaksi esitettyjen ansioista.
Oikeuskanslerin mukaan näin perustavanlaatuiset huomiot nimitysvalmisteluun ovat yksittäistapauksia. Kolmen kuukauden kokemuksen perusteella Janne Salminen arvelee, että 15–20 prosenttiin nimitysvalmisteluista kohdistuu oikeuskanslerin huomioita.
– Yllättävän suureen määrään liittyy kuitenkin joitakin huomioita ja tarkistettavaa – ja osa on ihan merkittäviäkin. Yleiskuva on kuitenkin varsin hyvä.
– Olisi aina hyvä, jos se luku olisi pienempi. On hyvä, että erityisen vakavia tapauksia on hyvin vähän.
Oikeuskansleri laajentaisi nimitysten valitusoikeutta
Tällä hetkellä valtioneuvoston tekemistä merkittävimmistä virkanimityksistä ei voi valittaa. Valituskielto koskee esimerkiksi kansliapäälliköitä ja osastopäälliköitä.
Oikeuskanslerin peukalonjälki ylimpiin virkanimityksiin olisi hakijoiden valitusoikeuden laajentaminen.
– Edelleen pitäisin mahdollisena sitä, että arvioitaisiin uudelleen sitä alaa ja niitä tehtäviä, joista kaikista voi valittaa, siis nimityspäätöksestä. Se on laajemman pohdinnan juttu, eikä sitä tietenkään tehdä yhden, kahden tai kolmen nimitysasian perusteella. Mielestäni sitä voisi harkita.
Aiemmin valituskielto oli vielä merkittävästi laajempi, mutta valitusmahdollisuuksia lisättiin vuonna 2019. Ylimpiä virkoja lukuun ottamatta eduskunta salli valitusmahdollisuuden hallinto-oikeuteen.
Salmisen mielestä vanhaa virkamieslakia voisi muutenkin uudistaa laajasti ja valitusoikeuden laajentamista harkita samassa yhteydessä.
– Edelleen mielestäni sopisi miettiä sitä, että toteutuuko hakijoiden oikeusturva riittävällä tavalla nyt tässä järjestelmässä.