Venäjän hybridivaikuttamisen keskeinen tavoite on rapauttaa eurooppalaisten yhteiskuntien luottamusta Ukrainan tukemisen jatkamiseen.
Tätä varten se hyödyntää yhteiskunnallisia jakolinjoja kuten esimerkiksi rasismikohuja ja mielenosoituksia, sanoo Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen Ylen Ykkösaamun haastattelussa.
Tarkoituksena on heikentää yhteiskuntien yhtenäisyyttä ja luottamusta poliittisiin instituutioihin.
Tiilikaisen mukaan Venäjä pyrkii pitämään eurooppalaiset yhteiskunnat kiireisinä sisäisillä konflikteilla, jotta huomio ei kiinnittyisi Ukrainan tukemiseen. Hänen mukaansa tavoite on ainakin osittain onnistunut.
– Eurooppalaiset valtiot alkavat olla aika jakautuneita sen suhteen, miten vahvasti Ukrainaa voidaan näissä taloudellisissa olosuhteissa tukea, Tiilikainen toteaa.
Kun yhteiskuntien huomio on erilaisten hybridiuhkaoperaatioiden torjunnassa ja hallinnassa, kansalaiset kiinnittävät vähemmän huomiota siihen, miten Ukrainan tuen tarpeesta kommunikoidaan, Tiilikainen kuvailee.
Se on omiaan rapauttamaan niin sotilaallista kuin poliittista ja taloudellista tukea Ukrainalle
Venäjän hybridivaikuttamisen muodot vaihtelevat
Venäjän hybridivaikuttaminen on vahvaa, ja se on erilaista eri maissa. Esimerkiksi Ranskassa se on antisemitismin lietsomista, Saksassa ja Britanniassa vuorotellen jyrkän kansallismielisiä ryhmiä ja antifasistisia ryhmiä osoittamassa mieltään. Suomessa se näyttäytyy itärajan hybridioperaationa ja vaivihkaisempina toimina kuten rasismikohuina ja itsenäisyyspäivän mielenosoituksina.
Tapahtuneet eivät välttämättä ole suoraan Venäjän masinoimia operaatiota, mutta helppoa kauraa hybridivaikuttamisen syventämiselle.
Kun puhumme mielenosoituksista, se on ainakin varmuudella pois siitä, miksi olisi tärkeää tukea Ukrainaa, Tiilikainen kuvailee.
– Kun yhteiskuntaan tulee sisäisiä jakolinjoja, olemme vähemmän yhtenäisiä ja silloin päätöksentekoa on helpompi hallita, Tiilikainen sanoo.
Silloin päätöksenteko vaikeutuu ja päätökset pitkittyvät.
Hybridivaikuttaminen voi lähteä liikkeelle pienistäkin asioista
Konkreettinen esimerkki helposti poimittavasta omenasta hybridivaikuttamiselle on entisen Miss Suomen Sarah Dzafcen kuvan ympärillä vellonut keskustelu.
Sosiaalisessa mediassa levisi tällä viikolla kuva, jossa Dzafce venyttää sormillaan silmiänsä vinoon. Kuvaan oli liitetty teksti: ”Kiinalaisenkaa syömäs”. Julkaisun seurauksena Dzafce menetti kruununsa, koska kuvaa pidettiin rasistisena.
Tapahtuneen seurauksena useampi perussuomalainen poliitikko julkaisi itsestään samankaltaisen kuvan. Sosiaalisessa mediassa keskustelu käy kiivaana ja keskustelussa haetaan puolia, osoitetaan tukea ja asenteet ovat ylipäätään hyvin vahvoja ja ajattelu kärjistyy, Tiilikainen kuvaa.
– Tarjoamme elementit helppoon vaikuttamiseen. Tällaisen keskustelun myötä on helppoa vahvistaa yhteiskunnassa syntyneitä vastakkainasetteluja ja ajaa eri kansalaisryhmiä toisiaan vastaan, Tiilikainen selittää.
Julkaistuja kuvia ja videoita voidaan käyttää tarkoitushakuisesti poliittisiin tarkoituksiin vieraiden valtioiden vaikuttamisessa, Tiilikainen sanoo.
– Julkaisut voi irrottaa kontekstistaan ja käyttää muussa yhteydessä. Informaatioympäristön hallinta tai monitorointi on täysin mahdotonta, minkä takia tämänkaltainen keskustelu on hyvin vaarallinen ympäristö.
Voit katsoa koko Ykkösaamun lähetyksen Yle Areenasta.
