BRYSSEL EU-maiden johtajat kokoontuvat torstaina päättämään, käytetäänkö Venäjän jäädytettyjä varoja Ukrainan tukemiseen. Aihe tekee huippukokouksesta merkittävimmän pitkiin aikoihin. Ja samalla vaikean.
Tärkeintä on osoittaa, että Ukraina voi luottaa kumppaniensa tukeen. Ilman Euroopasta virtaavaa rahaa Ukrainan valtion kassa tyhjenee keväällä.
Berliinin maanantain rauhanneuvotteluissa Yhdysvaltain edustajat kuuntelivat Eurooppaa ja Ukrainaa. Mutta kun Venäjän presidentti Vladimir Putin pääsee puheisiin Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa, viisari voi heilahtaa taas toiseen päätyyn.
Ukrainan presidentille Volodymyr Zelenskyille pitää antaa niin vahva tuki, ettei hän joudu laittamaan nimeään millaiseen rauhanpaperiin tahansa.
Pelissä on myös EU:n maine. Trump haukkui Politico-lehden haastattelussa EU-johtajat heikoiksi. Väitteen voisi osoittaa vääräksi ryhdikkäällä tukipäätöksellä. Yhdysvalloista on muutenkin kuulunut niin paljon EU:n väheksyntää, että sinne olisi korkea aika näyttää, ettei Eurooppa ole nössö.
EU:n kiirettä ottaa jäädytettyjä varoja käyttöön lisäsi sekin, että myös Yhdysvallat on hamunnut rahoja voidakseen itsekin hyötyä niistä.
Ukraina tarvitsee vuosina 2026–2027 rahoitusta talouteen ja sotilastoimiin 135 miljardia euroa. Tästä jäädytetyillä varolla pitäisi kattaa 90 miljardia euroa. EU toivoo lopun löytyvän kumppaneilta kuten Kanadalta ja Norjalta.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa sanoi, että kokouksessa istutaan niin kauan, että päätös syntyy. Viron pääministeri Kristen Michal sanoi, että voi olla tarpeen vaatiessa kokouksessa vaikka joulunpyhien yli. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) toivoo kuitenkin, että yksi kauluspaita riittäisi Brysselin-matkalla.
Jäsenmaat käyttäisivät Ukrainan tukemiseen mieluiten jäädytettyjä venäläisvaroja, koska silloin ei tarvitsisi mennä eurooppalaisten veronmaksajien kukkarolle ja raha olisi ikään kuin puoli-ilmaista.
Huolet kaatuvat Belgian niskaan
Belgia haraa jäädytettyjen varojen käyttöä vastaan. Rahat ovat belgialaisessa Euroclear-yhtiössä, ja Belgia pelkää joutuvansa korvaamaan, jos jokin menee järjestelyssä pieleen. Lisäksi Belgia pelkää Venäjän kostotoimia kuten maan Venäjällä toimivien yritysten varojen takavarikointia. Venäjän keskuspankki haastoi jo Euroclearin oikeuteen.
Päätökseen ei vaadita yksimielisyyttä mutta EU ei halua kävellä Belgian yli. Se on Eurooppa-henkinen EU:n perustajajäsen, joka ei ole tottunut hangoittelemaan vastaan isoissa asioissa.
Venäläispääomaa on määrä käyttää vakuutena EU:n nostamalle lainalle, joka annetaan Ukrainalle. Lainan takaisivat ne EU-maat, jotka kannattavat järjestelyä.
Ukraina maksaisi lainan takaisin Venäjän maksamien sotakorvausten avulla sodan päätyttyä. Jos Venäjä ei korvaa sodan vahinkoja, venäläisvarat pysyvät jäädytettynä. Komissio vakuuttaa, että kyse ei ole varojen takavarikoinnista.
Yhteislaina on hyllyllä
EU-komissio esitteli toisena vaihtoehtona Ukrainan tukemiseen yhteisvelan. Ajatus on kuitenkin jätetty toistaiseksi hyllylle. Syynä on se, että lainapäätös vaatisi yksimielisyyden eikä sellaista ole.
Belgia puskee kuitenkin yhteislainaa ja saa tukea ainakin Italialta. Se, että maita alkaa ilmoittautua vastakkaisiin yhteisvelan tai Venäjän varojen hyödyntämistä kannattaviin leireihin, ei ainakaan helpota kokousta.
Kokouksen alla EU-diplomaatti kertoi Euroopan keskuspankin pääjohtajan Christine Lagarden kysyneen, miksei yhteislainaa voisi hyväksyä EU:n kriisipykälän turvin, niin että yksimielisyyden sijaan määräenemmistö riittäisi. Komission virkakunta ei kuitenkaan innostu tästä.
Perjantaina jäsenmaat jäädyttivät Venäjän varat toistaiseksi, niin että jäädytystä ei tarvitse uusia kuuden kuukauden välein kuten tähän asti.
Jäädyttämisen pitäisi senkin rauhoittaa Belgiaa, mutta toistaiseksi Belgialta ei ole kuultu mitään myötäsukaista.
Useimmat maat ovat valmiit antamaan Belgialle takauksia siltä varalta, että jäädytettyjä varoja pitäisi palauttaa Venäjälle. Riski tähän on pieni.
Yhtenäisyys on kuitenkin koetuksella, sillä kaikki maat eivät ole valmiita takaajiksi. Tässä joukossa ovat Italia, Tsekki, Bulgaria ja Malta.
Mitä vähemmän takaajia on, sitä suuremmaksi nousevat takausvastuut. Suomen kontolle on nyt laskettu vähän yli 3 miljardia euroa. Saksa vastaa yli 50 miljardin euron osuudesta, minkä maan liittokansleri Friedrich Merz ilmoitti ylpeänä.
Belgia haluaa kuitenkin, ettei maiden takauksilla olisi ylärajaa, jotta se olisi suojassa kaikissa tilanteissa. Tähän muiden on ollut vaikea suostua.
Yksi mahdollisuus on järjestää aiheesta uusi huippukokous tammikuussa
Joululomalle lähdettäisiin lässähtäneissä tunnelmissa.