Pohjois-Karjalassa toteutettiin maahanmuuttajille laaja kysely, jonka tulokset hätkähdyttävät.
Vastaajista noin 30 prosenttia kertoo kohdanneensa rasismia. Luku ei yllätä tutkijaa.
– Valitettavasti rasismi on arkipäiväistä Suomessa. Moni suomalainen ei tunnista syyllistyvänsä siihen, sanoo Rustik-hankkeen projektipäällikkö Aura Liski.
Hankkeessa kehitettiin maahanmuuttajien kotoutumista ja palvelutarpeita mittaava kysely. Sen toteuttivat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitos.
Yleisimpiä rasismin muotoja ovat huutelu ja nimittely
Pohjois-Karjalassa asuville maahanmuuttajille tehty kysely on poikkeuksellisen laaja. Siihen vastasi tämän syksyn aikana yli 1 200 maakunnassa asuvaa maahanmuuttajaa, mikä on noin 15 prosenttia kaikista alueen vieraskielisistä. Tiettävästi yhtä laajaa alueellista tietoa maahanmuuttajien kotoutumisesta ei ole aiemmin kerätty Suomessa.
Aura Liskin mukaan koko Suomen kattavaa vastaavaa tutkimustietoa ei ole siinä laajuudessa, että sitä voitaisiin verrata Pohjois-Karjalan tuloksiin.
Kyselyssä yleisimpiä rasismin muotoja ovat sanallinen loukkaaminen, huutelu ja nimittely julkisilla paikoilla sekä rasismi työnhaussa ja työpaikoilla.
Kursiivilla merkityt kohdat tässä jutussa ovat kyselyn avoimista vastauksista.
”Minun päälle kaadettiin likaista vettä liikkuvasta autosta ja minua kutsuttiin apinaksi.”
”Autoin erästä henkilöä nostamaan hänen hattunsa maasta, mutta hän kieltäytyi ottamasta sitä minulta.”
”Ihmiset huutavat, että et kuulu tänne ja niin edelleen.”
Nuorten naisten on erityisen vaikea kotoutua
Moni maahanmuuttaja kokee elävänsä irrallaan suomalaisista ihmisistä ja yhteiskunnasta.
Kyselyn mukaan nuorilla maahanmuuttajanaisilla on erityisiä ongelmia kotoutumisessa. Vain puolella alle 30-vuotiaista kyselyyn vastanneista naisista on suomalaisia ystäviä. Yli puolella vastaajista ei ole harrastuksia, joissa he tapaisivat suomalaisia.
– Tämä oli yllättävä tulos. Nuorten elämäntyyli on usein eläväisempi, ja olisin kuvitellut, että tällaisia kokemuksia olisi enemmän muissa ikäryhmissä, Aura Liski sanoo.
”Kaupassa esimerkiksi huomaan, että ihmiset irvistävät, kun seisot heidän takanaan jonossa. Enimmäkseen vanhat ihmiset.”
Erityisen vähän kontakteja suomalaisiin on työelämän ulkopuolella olevilla maahanmuuttajanaisilla. Monilla nuorilla naisilla on huono tietämys suomalaisesta yhteiskunnasta.
Kyselyyn vastanneista nuorista naisista puolet ei tiedä, mistä hakea apua, jos joutuu rikoksen uhriksi. Viidennes heistä ei osaa hakea apua julkisesta terveydenhuollosta ja 40 prosenttia ei ollut tietoinen Kelan etuuksista tai niiden hakemisesta.
Kaikkein tyytyväisimpiä elämäänsä ovat alueella asuvat eläkeikäiset maahanmuuttajamiehet.
Venäjää puhuvia haukutaan
Vuoden 2024 tilastojen mukaan Pohjois-Karjalassa asuu eniten maahanmuuttajia Ukrainasta, Intiasta ja Venäjältä. Venäjää tai sitä muistuttavaa kieltä puhuvat ovat saaneet osakseen huutelua.
”Kun puhuin toisella kielellä kahvilassa, viereisessä pöydässä istuva nuori nainen kutsui minua ‘ryssäksi’.”
”Minulle on sanottu, ettei venäläisiin voi luottaa.”
”Minua ei palkata, koska olen venäläinen.”
Maahanmuuttajat eivät halua jäädä
Moni pohjoiskarjalainen maahanmuuttaja haluaisi suunnata alueelta suurempiin kaupunkeihin. Yleisin syy tyytymättömyyteen on haasteet työllistymisessä. Moni pitää Pohjois-Karjalaa väliaikaisena asuinpaikkana.
– Suomen kielen taidon vaatimus työtä haettaessa on täällä ehkä korkeampi kuin pääkaupunkiseudulla, Aura Liski toteaa.
”Yksikään yritys ei halua ottaa maahanmuuttajia.”
Kyselyssä maahanmuuttajat toivoivat nykyistä jatkuvampaa ja laadukkaampaa suomen kielen opetusta.
Lähes kaikki Pohjois-Karjalan kunnat ovat muuttotappioalueita. Maahanmuuttoa pidetään yhtenä ratkaisuna alueen elinvoiman säilymiseen.
– Ei riitä, että ihmiset kotoutuvat. Pitäisi pystyä myös kotiutumaan. Kotiutuminen on tunnetta siitä, että kotini on täällä ja täällä tahdon olla, sanoo hyvinvointi- ja koulutusasiantuntija Mari Nupponen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta.