Sámedikki dán jagi maŋimuš dievasčoahkkimis gaskavahku ságastalle sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadankommišuvnna raporttas. Sámediggeáirasiin lei vejolašvuohta maid gažadit komissáraid. Báikki alde komissárain ledje Hannele Pokka, Anni-Siiri Länsman, Irja Jefremoff ja Heikki Paltto.
Bajimužžan ságastallamis badjánii fuolla das, mo dás ovddosguvlui, áigugo stáhta ovddidišgoahtit raportta ávžžuhusaid ja mo dat leat ávkin sápmelaččaide.
Sámediggeáirras Janne Hirvasvuopio jearai kommišuvnnas, ahte leago sis luohttámuš dasa, ahte parlamentáralaš bargojoavku juksá ulbmila mii dasa lea biddjon.
Komissára Hannele Pokka vástidii, ahte son lea dál vuordimin mo stáhtaráđđi ovdána.
– Ammal jo eai divtte parlamentarálaš bargojoavkku, nappo suopmelaš riikabeaiáirasiid, okto gieđahallat duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna raportta ávžžuhusaid, muhto ahte báldii boađášedje sámedikki ja nuortalaččaid siidačoahkkima ovddasteaddjit, sávvá son.
Sámediggeáirras Anni Koivisto fas hálidii diehtit komissáraid oaivila dasa, ahte čuovvugo raporttas sápmelaččaide juoga buorre vai leago ain riska, ahte sápmelaččaide sáhttá čuovvut loahppaboađus, man eai sáva.
Komissára Anni-Siiri Länsman dajai, ahte Koivisto iežas sáhkavuorus jo vástidii muhtin oassái gažaldahkii, go čujuhii dasa ahte sápmelaččat ieža sáhttet maid ovddidit áššiid.
Pokka muitalii, ahte balai ovdal raportta almmuheami, ahte das šaddá politihkalaš debáhta ja konflikta ja dat bisána dasa.
– Muhto ii das šaddange dakkár, váldomediat leat čállán dan birra áibbas áššálaččat. Mun in leat einnosteaddji, áigihan dan čájeha mo geavvá. Stuorra ovddasvástádushan dás báhcá dál sámediggái fuolahit joatkagis.
Soames áirasat báhce váillahit raporttas eanet anáraččaid birra
Sámediggeáirasat Inka Musta ja Anu Avaskari loktiiga ságastallamis bajás anáraččaid dili. Eandalit soai váillaheigga dieđuid das, mo Anárjávrri dulvadeapmi váikkuha guovllu sápmelaččaide.
Musta giitalii, ahte kommišuvdna lei diŋgon ovtta viiddes čielggadeapmi anáraččaid birra ja dan lassin ledje vel olu sierračielggadeamit, mat eai lean dihto sámi giellajoavkku muhto buot sápmelaččaid birra.
– Muhto kánske livččen vel váillahan vehá lasi anáraččaid erenomáš áššiid birra dego mo Anárjávrri dilli lea váikkuhan anáraččaide, ja dasa ahte máŋgasat leat manahan min ealáhusa dan dihte ja leat gártan fárret eret, celkkii Musta.
Komissára Heikki Paltto muitalii fas, ahte komišuvdna lea gieđahallan anáraččaid dili.
– Dillihan lea nu, ahte eandalit sođiid maŋŋá ásahedje olu olbmuid deike anáraččaid ássanbáikkiide ja olbmot fertejedje juogo luohpat boares ealáhusain dahje fárret eará guovlluide. Leahan mis evttohus, ahte ovddidit anáraččaid ealáhusaid ja eallinvugiid.
Pokka dajai, ahte raportii lea čállon ávžžuhussan, ahte anáraččaid boares rivttiid eatnamiidda ja čáziide galgá čielggadit.
Avaskari hálai maid iežas sáhkavuorus Anárjávrri dulvadeami váikkuhusain. Son livčče sávvan dan birra iežas sierračielggadeami.
– Livččen váillahan maid dieđuid das, ahte maid lea buktán ásaiduvvanhistorjá deike.
Váldočálli Ulla Aikio-Puoskari árvalii, ahte kommišuvnnas ii lean diehtu dahkkis čielggadeami várás ja áigige dáiddii nohkat.
Sadjásaš ságadoalli Tuomas Aslak Juuso muitalii čoahkkimis, ahte sámediggi gieđahallá vel raportta vuđolabbot ja váldá beali dasa čuovvovaš čoahkkimis boahtte jagi álggus.
Rinne: Ferte lasihit dieđu sápmelaččain
Anáris galledan parlameantaralaš bargojoavkku váldočálli Antti Rinne mielas leat olu áššit, maid ferte čielggadit ja ain otná beaivvege leat áššit, maid ferte divvut.
Parlamentaralaš bargojoavkku bargun lea árvvoštallat sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna raportta ávžžuhusaid. Komišuvnna loahpparaporttas evttohedje 68 sierra doaimma, main buoridit sámiid sajádaga.
Son lei čuovvumin maŋŋebárgga ordnejuvvon dilálašvuođa, mas kommišuvdna ovdanbuvttii raportta Anáris.
– Erenomáš miellagiddevaš lei dat panelaságastallan ja dan attáldahkan sáhtán dadjat, leat olu áššit maid čielggadit ja maid ovddidit. Dál dát bargojoavku ohcagoahtá kommišuvnna evttohusaid mielde čovdosiid daidda.
Rinne mielas váldoálbmoga áddejupmi sámi áššiin lea heittot.
– Historjjá oahpahusas lea unnán das. Jáhkán, ahte boahttevuođas dili sáhtášii divvut nu ahte lasihuvvo rivttes historjjálaš diehtu das, ahte mo stáhta lea ásahuvvon guovtti álbmoga eatnamiidda ja dan vuođul dasto smiehttagoahtit boahttevaš doaibmabijuid.
