Lakisääteisten eläkkeiden keskiarvo ylimmässä eläkkeensaajien kymmenyksessä oli 4 434 euroa kuukaudessa vuonna 2015 ja 4 654 euroa vuonna 2024. Se nousi tarkastelujaksolla tasan viisi prosenttia, kun taas kaikkien eläkeläisten keskieläke nousi 6,4 prosenttia 2 100 euroon kuussa.
Pienin kuukausieläke, jolla pääsi ylimpään desiiliin, oli 3 228 euroa vuonna 2015 ja 3 388 euroa vuonna 2024.
Eläketurvakeskuksen (ETK) kehityspäällikkö Jari Kannisto tulkitsee perjantaina julkaistua ETK:n analyysia suurista eläkkeistä toteamalla, että erot suomalaisten eläkkeissä ovat kokonaisuutena maltillisia ja ne ovat pysyneet vakaina vuosien ajan.
– Eläketulojakauman gini-kerroin ei ole 2020-luvulla käytännössä muuttunut lainkaan.
Gini-kerroin kuvaa suhteellisia tuloeroja. Täysin tasan menevässä tulonjaossa arvo on 0, jos kaikki tulo menee vain yhdelle, on arvo 1
Suuri eläke tarkoittaa Eläketurvakeskuksen tarkastelussa eläkettä, jota saa ylin kymmenen prosenttia eläkeläisistä eli niin sanottu ylin eläketulodesiili. Puhtaasti tilastollinen raja ei sisällä ETK:n kannanottoa siihen, mikä on suuri eläke muilla mittareilla.
Suurta eläkettä saavien määrä on väestön vanhetessa kasvanut hieman: sellaista sai 142 700 suomalaista vuonna 2015 ja 151 000 ihmistä vuonna 2024.
Naisten osuus suurimpia eläkkeitä saavien joukossa on pysynyt melko tasaisesti noin 30 prosentissa. Tämä selittyy naisten pienemmällä palkalla sekä lastenhoidolla eli poissa työelämästä vietetyillä vuosilla.
Suurten eläkkeiden mediaani eli tilastollisesti keskimmäinen eläke oli 3 936 euroa kuussa vuonna 2015 ja 4 144 euroa vuonna 2024.
Inflaation vaikutus on otettu huomioon: aiemmat eläkkeet on muutettu vuoden 2024 euroiksi Tilastokeskuksen elinkustannusindeksin perusteella.
Työkyvyttömän suuri eläke vain puolet suuresta vanhuuseläkkeestä
Eläkelajeittain tarkasteltuna vanhuuseläkeläisten kuukausieläke oli ylimmässä desiilissä keskimäärin 4 789 euroa ja työkyvyttömyyseläkeläisten 2 864 euroa vuonna 2024.
Eläkkeensaajien muita tuloja, kuten ansiotuloja, yksityisistä ostoeläkkeistä tulevia eläketuloja tai pääomatuloja ei ole otettu huomioon. Käytännössä kyse on työeläkkeistä lukuun ottamatta ulkomailta maksettuja eläkkeitä.
Mukana ovat sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta karttuneet eläkkeet. Pelkästään julkisen sektorin eläkettä saavien osuus ylimmässä desiilissä oli 17 prosenttia vuonna 2024, mikä oli seitsemän prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2015.
100 suurimman eläkkeen keskiarvo lähes 30 000 €/kk
Kun ylin desiili jaetaan kymmeneen yhtä suureen ryhmään, saadaan persentiilit eli sadasosat. Ylimpään eläkkeensaajaprosenttiin ylsi vähän alle 6 100 euron kuukausieläkkeellä vuonna 2015 ja vuonna 2024 vähän alle 6 400 euron eläkkeellä.
Keskieläke ylimmässä eläkkeensaajaprosentissa oli 8 294 euroa kuukaudessa vuonna 2024, mikä oli 3,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015.
Kun mukaan otetaan vain sata suurinta eläkettä, tarvitaan jo viisi numeroa. Vuonna 2015 sadan suurimman eläkkeen keskiarvo oli 28 482 euroa kuukaudessa. Vuosina 2016 ja 2019 keskiarvo ylitti 30 000 euroa, mutta palasi 28 863 euroon kuukaudessa vuonna 2024.