Etelä-Karjalan hyvinvointialue on valmistellut oikeuskanslerille uuden kantelun, joka liittyy hyvinvointialueiden rahoitukseen ja talousvelvoitteisiin.
Edellisen kantelun Ekhva jätti vuosi sitten joulukuussa sote-säästöjen aikataulusta, joka pakottaa hyvinvointialueet rikkomaan lakia. Oikeuskansleri antoi huhtikuussa ratkaisunsa, jossa se totesi ihmisten perusoikeuksien eli hoidon saamisen menevän alijäämien kattamisen edelle.
Aluehallitus päätti kantelun lähettämisestä tämän viikon maanantaina.
Käytännössä Ekhvan mielestä hyvinvointialueiden rahoitus kärsii yhä lainsäädäntöristiriidasta.
Ilman muutoksia Etelä-Karjalan rahoituskehitys vuosina 2023–2028 on koko Suomen heikointa, vaikka alueen sairastavuus on yksi maan korkeimmista ja alueella on toiseksi eniten yli 75-vuotiaita asukkaita.
Alueet eriarvoistuvat
Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen toteaa tiedotteessa, että oikeuskansleri antoi ratkaisunsa asiassa viime huhtikuussa, mutta hyvinvointialueiden rahoitusta tai talousvelvoitteita koskevaa lainsäädäntöristiriitaa ei ole edelleenkään ratkaistu.
– Myöskään kansallisesti valmisteilla olevat lakimuutokset eivät ole tuomassa ratkaisuja, ja nykytilanne on johtamassa voimakkaaseen alueelliseen eriarvoistumiseen rahoituspohjan häilyvyyden vuoksi, Leskinen harmittelee.
Tilannetta ja normiristiriitaa on entisestään kärjistänyt Itä-Suomen hallinto-oikeuden lokakuinen päätös, joka linjasi Ekhvan vuoden 2025 talousarviopäätöksen lainvastaiseksi.
Myös rahoituksessa paljastuneet tarvevakiointikertoimien tietopohjan ongelmat kärjistävät useiden alueiden eriarvoistumista.
– Etelä-Karjalan rahoituspohjasta on poistunut yli 50 miljoonaa euroa suhteessa vuoden 2023 laskelmiin, Leskinen sanoo.