Jatkossa yhä useampi saa sairaalatasoista hoitoa kotiin Etelä-Pohjanmaalla

Kotisairaala korvaa jatkossa osastohoitoa, myös liikkuvan sairaalan kehittäminen jatkuu.

En hand håller i en spruta och centralvenkateter.
Yhä useammat sote palvelut liikkuvat. Kuva: Yle/Juho Teir

Liikkuvia palveluja on Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella kehitetty tuottamaan palveluja sinne, mistä ne nykymuodossaan häviävät.

Keskiössä on kotisairaalatoiminta, johon siirtyy entistä enemmän hoitohenkilökuntaa vuodenvaihteessa.

Hyvinvointialue lakkauttaa vuodenvaihteessa vuodeosastot Lapualla, Jalasjärvellä, Ilmajoella ja Kurikassa. Jurvan vuorohoitoyksikkö siirretään Jalasjärvelle.

Vuodeosastoilta vapautuviin tiloihin perustetaan yhteisöllisen asumisen yksikkö Kurikkaan ja ikäihmisten arviointiyksikkö Ilmajoelle.

Tällä hetkellä kotisairaalassa hoitajia on 36 ja vuoden vaihteessa heitä tulee lisää kun kuusiokunnat liittyvät mukaan, kertoo kotisairaalan hoitotyön päällikkö Kristiina Kallio.

Portaittain on tarkoitus lisätä hoitohenkilökunnan määrää myös vuoden 2026 aikana lakkautettavien osastojen toiminnan loppuessa.

– Katsotaan mihin suuntaan asiat etenevät ja sitten reagoidaan jos on tarve. Jostain on lähdettävä liikkeelle.

Palveluja sinne missä tarvitaan

Kotisairaala tuottaa sairaalatason palveluja potilaan kotona. Kotisairaalassa hoidetaan muun muassa infektiopotilaita, muita akuuttipotilaita sekä palliatiivisia potilaita.

Kotisairaalan potilaaksi pääsee lääkärin lähetteellä. Myös hoitomääräykset tekee lääkäri.

Tulevaisuudessa liikkuvia palveluja on määrä edelleen lisätä, sanoo Lähiterveyspalveluiden- ja kuntoutuksen palvelualuejohtaja Pauliina Pippola.

– Tähän kytkeytyy myös liikkuva sairaala, jota meidän on määrä kehittää.

Hyvinvointialueella on pyrkimys niin sanottuun tarpeen mukaiseen tarjontaan. Tällä tarkoitetaan Pippolan mukaan sitä, että palvelua järjestetään silloin kuin siihen on tarve, liikkuvasti.

– Esimerkiksi infektio tulee kun silloin kun se tulee ja siihen reagoidaan. Palvelu ei ole ei ole ikään kuin varalla.

Vuodepaikkojen määrän vähetessä rajanvetoa siitä, kuka on sairaalapaikan tarpeessa on harjoiteltu jo pitkään yhteistyössä eri ammattilaisten kanssa, kertoo kotisairaala palveluyksikköjohtaja Kaisa Anttila.

Jatkossa vuoropuhelua tarvitaan entistä enemmän, että tunnistetaan potilaat, joita on järkevä hoitaa kotona.

– Silloin ne jäljellä olevat sairaalapaikat saadaan kohdennettua niille, jotka tarvitsevat 24/7 seurantaa, sanoo Anttila.

Pauliina Pippola, Kaisa Anttila ja Kristiina Kallio Etelä-pohjanmaan hyvinvointialueelta.
Pauliina Pippola, Kaisa Anttila ja Kristiina Kallio näkevät kotisairaalan kehittämisessä monia mahdollisuuksia. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Kotisairaala saa hyvää palautetta

Kotisairaalatoiminta saa pääsääntöisesti hyvää palautetta niin Etelä-Pohjanmaalla kuin valtakunnallisesti.

Anttilan mukaan on jo olemassa tutkimustietoa siitä, että kotisairaala koetaan asiakaslähtöiseksi ja sillä on vaikutusta ihmisten tyytyväisyyteen.

Myös toipuminen voi olla nopeampaa.

– Kotona on enemmän arkista toimintakykyä, kun ollaan tutussa ympäristössä, sanoo Anttila.

Vaikka sairaanhoito on samaa työtä sekä kotisairaalassa että osastolla, kotona tapahtuva hoito muuttaa myös hoitohenkilökunnan roolia.

Anttilan mukaan se on myös mahdollisuus tehdä lisää merkityksellistä työtä ihmisten kotona

– Kotona annettava hoito on sensitiivistä, sinne mennään ikään kuin vieraaksi.