– Taas yksi somekristitty lisää!
Elias Mustonen, 22, lukee saamansa kommentin puhelimestaan. Hän on juuri julkaissut uuden videon, jossa kertoo henkilökohtaisesta uskostaan ja Jeesuksesta.
Uskosta kertovien videoiden vastaanotto on ollut kaksijakoista.
– Aivan järjettömästi näyttökertoja ja tykkäyksiä. Paljon ihmisiä, jotka ovat samaa mieltä. Amen ja monta sydäntä. Mutta onhan siellä myös tosi paljon vihaa, Mustonen kertoo.
Nuorelle miehelle sosiaalinen media on luonteva paikka evankelioida. Elias Mustonen julkaisee videoita Instagramissa, Youtubessa ja Tiktokissa.
– Tietenkin meitä kristittyjä kannustetaan puhumaan tästä ilosanomasta, hän sanoo.
Koleana syyspäivänä Mustonen on kuvaamassa Tampereen Koskipuistossa huumorivideota otsikolla ”Mistä Jeesus löytyy?”
Yhä useammalle Jeesus tuntuukin löytyvän somesta. Sieltä Elias Mustonenkin uskonsa löysi, kun algoritmit alkoivat tuoda hänen katsottavakseen yhä enemmän videoita väkevistä, henkilökohtaisista uskon kokemuksista.
– Olisiko tämä se minun puuttuva palanen? hän mietti.
Elias tuli uskoon ja liittyi Tampereen helluntaiseurakuntaan.
Somesta etsitään hengellistä sisältöä
Joka viides alle kolmekymppinen suomalainen mies pitää hengellistä sisältöä ja uskonyhteyttä tärkeänä syynä käyttää sosiaalista mediaa. Tämä käy ilmi kirkon nelivuotiskertomuksesta. Uskovien nuorten miesten kohdalla luku nousee 45 prosenttiin.
Vertailun vuoksi uskovista nuorista naisista vain noin neljäsosa pitää uskonasioita motiivina somen käytölleen.
Tämä kertoo siitä, ettei some ole vain viihteen ja uutisten lähde, vaan monille nuorille miehille myös paikka etsiä, vahvistaa ja ilmaista uskoaan.
Yhä useampi nuori mies uskoo Jumalaan, eikä kaihda puhua siitä.
Jeesus on roolimalli nuorille miehille
Nuoria kiinnostaa nimenomaan Jeesus – enemmän kuin uskonto sinänsä. Ilmiö noudattaa sosiaaliselle medialle tyypillistä henkilöä korostavaa logiikkaa.
– Voi hyvin sanoa, että Jeesuksesta on tullut tärkeä influensseri, Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki kertoo.
Somemaailmassa ihmisiä kiinnostavat henkilöt, kasvot ja tarinat. Somen tarinoiden näkökulma on pikemminkin yhden ihmisen kuin instituution tai järjestelmän.
– Jeesus tulee henkilönä lähemmäs – etenkin, jos ihmisellä itsellään on uskonnollisia kokemuksia, eli hän on esimerkiksi kokenut saavansa henkilökohtaiseen rukoukseen vastauksen.
Nuoret miehet etsivät roolimalleja, joiden avulla navigoida monimutkaiseksi koetussa maailmassa.
Elias Mustosen mielestä Jeesus on hyvä roolimalli, koska hän oli vahvasti totuuden puolella.
– Jeesus oli uhrautuva, radikaali, rohkea. Mielestäni sellaisia roolimalleja on nyky-yhteiskunnassa vähän, hän pohtii.
Mustonen haluaa puhua myös Jeesuksen rakkaudesta ja rukoilemisesta. Rukoilu on hänelle tärkein tapa toteuttaa uskoa.
– Keskustelut ihmisten kanssa ovat tärkeitä, mutta Jeesukselle voin kertoa kaikesta, ja hän kuuntelee.
Pojat uskovat, että Jeesus nousi kuolleista
Valtaosa rippikoululaisista uskoo Jeesuksen nousseen kuolleista. Siihen uskovien määrä on kasvanut huomattavasti viidessä vuodessa.
Pojista 65 prosenttia uskoo ylösnousemukseen, tytöistäkin yli puolet. Viisi vuotta sitten kyseiset luvut olivat 35 ja 31.
Muutoksen voi olettaa johtuvan ainakin maailman synkistä tapahtumista ja turvattomuuden tunteesta. Täysin tuota muutosta ei osata selittää.
– Minusta tuntuu, että olemme jonkin uuden uskonnollisuuden äärellä, Hanna Salomäki arvelee.
Kysely on tehty rippikoululaisille, ei koko ikäluokalle. Kirkkohallituksen teettämään kyselyyn vastaa vuosittain 20 000 rippikoululaista ja isosta. Vastaaminen on vapaaehtoista.
Rippikoululaisilla uskonasiat ja -kokemukset ovat tuoreita.
Jumalan olemassaoloon uskovien rippikoululaisten määrät ovat samaa luokkaa kuin ylösnousemukseen uskovien: 67 prosenttia pojista ja 56 prosenttia tytöistä uskoo kristinuskon Jumalaan.
Kaikista suomalaisista kristinuskon opettamaan Jumalaan uskoo 19 prosenttia. Lisäksi viidesosa vastaa uskovansa jumalaan, joskin varsin eri tavalla kuin kirkko opettaa.
Alle kolmekymppisten lisääntynyt uskonnollisuus on kansainvälinen ilmiö. Muutos näkyy muun muassa Iso-Britanniassa, Saksassa ja Ruotsissakin, vaikka Ruotsi on tunnetusti maailman maallistuneimpia maita.
– Sosiaalisen median merkitys korostuu, sillä moni nuori kaipaa yhteisöllisyyttä ja merkitystä nopeasti muuttuvassa ja epävarmassa maailmassa. Uskonto voi tarjota pysyvyyttä ja turvaa, ja some mahdollistaa yhteisön löytämisen silloinkin, kun omasta lähipiiristä sitä ei löydy, Hanna Salomäki analysoi.
Monet seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt ovat panostaneet vahvasti sosiaalisen median näkyvyyteen.
Kristinuskosta jakolinja
Nuorten miesten ja naisten uskonnollisuus eriytyy. Kristinuskosta on tullut jakolinja.
Pojat ja nuoret miehet ovat merkittävästi sitoutuneempia kristinuskoon kuin tytöt. Tosin rippikouluikäisillä tytöillä kiinnostus näyttää hiukan lisääntyvän.
Naiset ovat etääntyneet voimakkaasti kristinuskosta mutta ovat muutoin avoimempia henkisyydelle ja hengellisyydelle. Meditatiiviset harjoitukset, kuten jooga ja mindfulness, ovat suosittuja.
Syitä on etsitty arvomuutoksista. Naiset ovat siirtyneet arvoliberaalimpaan suuntaan. Miehistä valtaosa mieltää itsensä liberaali-konservatiivi-akselin keskivaiheille tai oikeistoon.
Perinteisesti on ajateltu, että uskonto kuuluu enemmän naisille, eikä miehille ole ollut selkeitä hengellisiä roolimalleja. Maahanmuutto on muuttanut tilannetta. Uskonnollisuudesta on tullut entistä arkipäiväisempää ja hyväksytympää.
Kirkon tutkimuksen mukaan monet nuoret miehet arvostavat myös sitä, että uskonnollisissa yhteisöissä he voivat olla avoimen miehisiä.
Elias Mustosen kaulassa roikkuu risti. Sosiaalisessa mediassa risti on näkyvästi esillä monien muidenkin nuorten miesten profiilikuvissa.
Uskosta on tullut näkyvää.
Suurin muutos Eliaksen elämässä on kuitenkin sisäistä.
– Ehkä se just, että hyväksyn itseni tällaisena kuin olen. Suurin oppi tänä vuonna on ollut se, että minäkin olen riittävä ja rakkauden arvoinen, hän sanoo liikuttuneena ja jatkaa:
– On vieläkin koskettavaa sanoa se ääneen, mutta olen iloinen, että pystyn nyt sanomaan.
Onko sinulla hyvä aihe Perjantai-dokkariksi? Kerro se meille!
Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen santtu.natri@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme voi luvata jokaiselle henkilökohtaista vastausta.