CHL-pelit tulivat kalliiksi eivätkä vetäneet yleisöä – ”Ei ole mitään järkeä pelata tällaista sarjaa”

Seurat tekevät suuria taloudellisia tappioita ja eikä maksavia asiakkaita tunnu kiinnostavan. Miksi suomalaisseurojen pitäisi pelata jääkiekon CHL-liigaa?

Ilves CHL:ssä.
Ilves on pelannut CHL:ää puolityhjille katsomoille. Kuva: Mika Kylmäniemi / All Over Press

Ilveksen ja Ruotsin hallitsevan mestarin Luleån välinen tiistaina päättynyt CHL:n puolivälieräsarja paketoi nykyisen jääkiekon mestarienliigakonseptin suomalaisnäkökulmasta hyvin. Ilves matkusti Ultra Bran hengessä ensin Ruotsiin vetureilla, takseilla ja valtamerilaivoilla maksaen reissusta kymmeniätuhansia euroja.

Yksityiskoneen käyttö ei tullut kysymykseen, sillä yhden kierroksen voittaminen tarjoaa tiettävästi viidentoista tuhannen euron palkintorahan.

Kun ottelusarjaa tiistaina ratkottiin Tampereella, paikalle vaivautui 2700 maksanutta katsojaa. Nokian Pyry houkutteli samaan aikaan Mestis-otteluun Helsinkiin enemmän katsojia kuin Ruotsin mestari Tampereelle.

Tampereen uudella areenalla Tappara ja Ilves tarvitsevat seurajohtajien mukaan lehtereille noin 6000 katsojaa, jotta ottelutapahtuma kannattaa taloudellisesti. Kun tiistain yleisömäärän ja viikon takaisen Ruotsin matkan kustannukset lyö nippuun, heikommallakin matematiikalla ymmärtää kuvion mahdottomuuden.

Raskas paketti

Kun Lukko kohtasi viikko sitten Raumalla Sveitsin kärkijoukkue EV Zugin, paikalle raahautui 2000 katsojaa. Viikonvaihteessa joukkue matkusti toiseen osa-otteluun Sveitsiin.

Lukon urheilupomo Kalle Sahlstedt ei käytä varmistinta linjatessaan CHL-konseptista.

– Eihän tässä mitään järkeä ole. Reittilennoilla mennään ja voittoraha on viisitoista tonnia per kierros. Meille tulee tästä aika iso miinus, mutta en vielä tiedä kuinka paljon. Tilannetta ei helpota se, että yleisö ei tunnu innostuvan. Tällä konseptilla finaalikin pitäisi voittaa, että tästä jäisi jotakin käteen, Sahlstedt sanoo.

Rauman Lukon Antti Saarela kamppailemassa kiekosta  Nando Eggenberger CHL-ottelussa 16.12. 2025.
Lukko voitti puolivälierän avausosassa Zugin kahdella maalilla, mutta hävisi toisen ottelun kolmella ja putosi jatkosta. Kuva: Philipp Schmidli / EPA

Ilveksen urheilujohtaja Timo Koskela kokee samoin.

– Pelit ovat hyviä, mutta tämä on taloudellisesti liian raskas paketti. Peleistä saatu kompensaatio ei lähellekään kata kuluja. Vierasmatka Eurooppaan on vähintään kolme päivää ja sinne joukkueen sekä henkilökunnan vieminen maksaa 45-50 tuhatta, Koskela laskee.

Ainoat suomalaisjoukkueet, jotka ovat kyenneet nykymallin haasteet selättämään, ovat JYP (2018) ja Tappara, joka voitti mestaruuden Euroopassa 2024. Tappara myös nosti panoksia lentämällä loppuvaiheen vieraspeleihin yksityiskoneella.

– Tapparalla taisi olla tuolloin kuusi kentällistä pelaajia, Ilves-luotsi Tommi Niemelä muistuttaa.

Ensi kauden CHL haastava

Mestarien liigan aiheuttama rasitus SM-liigan oman otteluruuhkan keskellä on yksi murhe suomalaisjoukkueille. Siinä, missä Ruotsissa runkosarja käsittää 52 ja Sveitsissä 54 ottelua, Suomessa tahkotaan 60. Tässä otteluohjelmayhtälössä liigajoukkueet ovat usein kovilla.

Pelicans pelasi CHL:ää kahdella kaudella putkeen - viime sekä sitä edeltävällä kaudella.

– Eihän sitä kannattavaksi voi sanoa, mutta matkustamiset ja muut on vain osa sitä. Ongelmia syntyy siitä, että pelit vievät paljon energiaa pois Suomen perussarjasta. Kokonaisuus rasittaa ja tulee loukkaantumisia. Ne, jotka pelaavat isommilla rostereilla, pärjää, Pelicansin hallituksen puheenjohtajaksi taannoin palannut Pasi Nurminen toteaa.

Ilveksen Koskela ehdottaa muutosta CHL:n sarjajärjestelmään.

– Vähemmän joukkueita ja alkusarjat voitaisiin pelata läpi ennen kuin paikalliset runkosarjat alkavat. Talvella voitaisiin sitten alkulohkojen pohjalta pelata jonkinlainen finaaliviikonloppu.

Tappara juhlii CHL-mestaruutta.
Tappara on edellinen suomalainen Euroopan seurajoukkuemestari. Kuva: EPA-EFE / AOP

SM-liiga on sitoutunut CHL:ään kevääseen 2028, mikä kuulostaa hurjalta, kun seurojen näkemyksiä kuuntelee. Etenkin tulevan kauden osalta CHL-yhtälö tuntuu vaikealta. Jos ja kun SM-liigan joukkue- ja ottelumäärät kasvavat, mestarien liigan hoitaminen sarjajärjestelmäpudotuspelin keskellä, on monien mukaan mahdoton haaste.

Tulevalla kaudella SM-liigasta putoaa kolme, jopa neljä joukkuetta B-sarjaan.

– CHL-kuvio ei ole mahdollinen. En voi puhua muiden puolesta, mutta käytännössä se tarkoittaisi, että CHL on meidän A-junnuille, CHL:ään sveitsiläisen Lausannen, Pelicansin sekä Ilveksen kanssa osallistunut Niemelä paaluttaa.

– Tuntuu mahdottomalta, kun mietitään, miten mekin on vedetty koko syksy kolmen pelin viikkoja. Jos tuohon yhtälöön laitetaan vaikka 68 ottelun runkosarja, yksi skenaario todella on, että CHL:ään heitetään niin monta junnua kuin säännöt sallii. Ihan selvää on, että ensi kaudella suomalaiset seurat satsaavat Liigaan, Sahlstedt komppaa.

Jotakin hyvääkin

Kaikki haastatellut kehuvat CHL-otteluiden tasoa ja ottelutapahtumia ympäri liigan. Ilves esimerkiksi koki liigakauden alla pelaamansa CHL-ottelut erinomaisiksi harjoitusotteluiksi. Ottelumatkoja Eurooppaan Niemelä kuvaa erinomaisiksi ryhmäytymisen kannalta.

– On siinä paljon hyviäkin puolia ja siitä saa kansainvälistä näkyvyyttä. Formaattia kannattaisi kuitenkin miettiä kaiken kaikkiaan. Miten ihmiset ja kumppanit löytäisivät konseptista pintoja, mihin tarttua. Toisaalta miettiä, miten auttaa seuroja liiketaloudellisesti, Nurminen pyörittelee.

Sahlstedt sanoo suoremmin, että talouspuolen kanssa on ajettu metsään niin, että penkka pölisi.

– Paljon on logistisia haasteita. Jääkiekko on epäonnistunut mestarienliigakonseptin taloudellisen puolen kanssa. Ei ole mitään järkeä pelata sarjaa, mistä kaikki tekevät tappiota – toiset enemmän, toiset vähemmän, entinen huippupelaaja lataa.

– Näin tämä ei toimi. Rahat kymmenkertaiseksi tai sitten alkulohkot vedetään ennen runkosarjaa ja helmikuun maajoukkuetauolla pelataan lopputurnaus. Olen nyt kolmen joukkueen kanssa nähnyt tämän homman, eikä se toimi, Niemelä tukee.

Kaksi jääkiekkoilijaa tapauttaa toisiaan olalle ottelun jälkeen mailmat käsissään.
Ilves taipui CHL:n puolivälierässä Ruotsin mestarille Luleålle. Kuva: Mika Kylmäniemi / All Over Press

TPS ja CHL:n hallitukseen kuuluva Veli-Pekka Marin sanoo ymmärtävänsä hyvin seurojen turhautumista, mutta korostaa, ettei CHL:n nykyisen media- ja markkinointisopimuksen puitteissa rahapotin kasvattamiseksi ole mitään tehtävissä.

Sopimus umpeutuu kauden 2027-2028 jälkeen.

– Meillä on hallituksessa keskittyminen siinä vaiheessa, kun saadaan media- ja markkinointioikeudet taas markkinoille. Parin vuoden päästä voidaan odottaa seuraavaa askelta CHL:n kaupallisen ja urheilullisenkin arvon kasvun suhteen, Marin sanoo.

– Ymmärrän, että seuroja turhauttaa, mutta olen yrittänyt rauhoitella ja valaa uskoa. Viestini on, että yritetään siihen asti tehdä asiat niin hyvin kuin mahdollista. Alkuvuodesta on tarkoitus keskustella seurojen kanssa ja silloin voimme avata, mitä kasvun mahdollisuuksia tässä on.

Ilves, Lukko ja KalPa putosivat kaikki tiistaina CHL:n puolivälierävaiheessa. Välierävaiheessa ei pelaa suomalaisjoukkueita.