Sámegielat lohkkiid geasuhedje jagis 2025 earret eará biilabárti Anáris, muitočálus duojár Mihku Biehtáris ja sámenieida The Voice of Finland -lávlungilvvus.
Dán áššái leat čohkkejuvvon vihtta Yle Sámi eanemus geasuhan ođasartihkkala sihke golbma eanemus lohkkon čuovvunartihkkala.
Eanemus lohkkon ođasartihkkalat
1. Olmmoš njaláhasttii, bázii biilla vuollái ja duššai Anára márkanis
Buot eanemus davvisámegielat lohkkiid geasuhii ođas, mas muitaluvvui biilalihkohisvuođas. Eallilan olmmoš duššai Anára márkanis njukčamánus go son bázii biilla vuollái.
2. Sámeduojár Petteri Laiti lea vádjolan
Nubbin eanemus lohkkon artihkkalis muittašuvvui Anára lihkohisvuođas jápmán duojár Mihku Biehtára, Petteri Laiti eallinbargu. Anárjoga Guolnnás riegádan ja bajásšaddan Laiti barggai eallinbarggus duojárin ja sámeduoji ovddideaddjin.
3. Gárasavvonlaš Máret-Elle Valkeapää, 19, searvá The Voice of Finland -gilvui
Goalmmádin eanemus beroštahtii ođas, mas muitaluvvui, ahte 19-jahkásaš boazodoalli Máret-Elle Valkeapää lei mielde The Voice of Finland -lávlungilvvu ođđa bajis. Gárasavvonlaš Valkeapää lea lávlon ja juoigan jo unnivuođa rájes.
4. Sámediggeláhka manai čađa riikkabeivviin – Sámit illudedje báikki alde
Njealjádin eanemus beroštahtii go geassemánus sámiservodat čuovui mo sámediggeláhka ođastussii geavvá riikkabeivviin. Riikkabeivviid dievasčoahkkin dohkkehii sámediggelága jienaiguin 150–27.
5. Boazodoalli ja italialaš bárdneálmmai ráhkásmuvvaba ođđa tv-ráiddus – váldorollás šealgá anárlaš Sissi Jomppanen
Geassit govvejedje ođđa tv-ráiddu ”Ciao ráhkis!”, mii muitala anárlaš boazodoalli ja italialaš gándda vuordemeahttun ráhkisvuođas. Dat geasuhii lohkkiid viđáđin eanemusat.
Italialaš nuorra bárdneálmmai Carmine lea árben Sámis bártta, gos son galgá orrut ovdalgo dán sáhttá vuovdit. Su plánii ii goittotge álgoálggus gullan ráhkásmuvvat sámi badjenisu Máren Ellenii.
Tv-ráidu lea dál oaidninláhkai Yle Areenas.
Yle Sámi eanemus lohkkon čuovvunartihkkalat
1. Geahča dovdduid sámenuoraid dáiddadáhpáhusas – Heahtá skuvla faskii eanemus vuoittuid
Sámenuoraid dáiddádáhpáhus lágiduvvo juohke jagi, vuosttas dáiddadáhpáhusat jo 1970-logus. Suoma sámeguovllu mánáide ja nuoraide oaivvilduvvon dáiddadáhpáhus čohkkii Sajosii birrasiid 300 ovdanbukti ja geahčči. Dán jagi temán ledje teáhter ja birasdáidda.
2. Stáhtaministtar Orpo: ”Lea čielggas, ahte ándagassii galgá átnut” – Yle čuovui historjjálaš beaivvi
Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna geigii loahpparaporttas stahtaráđđái, Sámediggái ja nuortalaččaid siidačoahkkimii juovlamánu 4. beaivve. Dieđihandilálašvuođas stáhtaministtar Petteri Orpo mieđihii, ahte stáhta galgá átnut ándagassii sámiin.
3. Ná sámit ávvudedje álbmotbeaivvi – Yle Sápmi čuovui beaivvi dáhpáhusaid
Yle Sápmi čuovui 6.2.2025 Sámi álbmotbeaivve ávvudemiid báikki alde Eanodagas, Gáregasnjárggas ja Anáris. Artihkkaliid leat čohkkejuvvon sápmelaččaid dovddut ja jurdagat ávvudeamis.
