Sápmi

Saamelainen poronhoito sai EU:lta historiallisen tukipäätöksen

Suomi voi nyt tukea saamelaista poronhoitoa 10 miljoonan euron vuotuisella määrärahalla. Päätös on ensimmäinen laatuaan EU:n alkutuotannon lainsäädännössä.

poroerotus
EU -komission valtuutus Suomelle tukea saamelaista poronhoitoa tukee myös saamelasite totuus- ja sovintokomission loppuraportin ehdotuksia. Kuva: Vesa Toppari / Yle

Suomen valtiolla on nyt mahdollista tukea saamelaista poronhoitoa. Euroopan komissio antoi viime viikolla uudistetun päätöksen poronhoidon tuista ja korvauksista. Ensimmäistä kertaa myös saamelaisen poronhoito on mukana.

– Uutena järjestelynä on saamelaiselle poronhoidolle oma mainintansa ja se on uusi elementti, ja EU-tasolla ensimmäistä kertaa tunnistetaan saamelainen poronhoito täällä alkutuotannon lainsäädännössä, kertoo neuvotteleva virkamies Tapani Sirviö maa- ja metsätalousministeriöstä.

Tapani Sirviö
Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Tapani Sirviö kertoo, että he ovat osanneet odottaa totuus- ja sovintokomission toimeenpanoehdotuksia ja tehneet töitä niiden edistämisen eteen. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Saamelaisen poronhoidon edistäminen on yksi toimeenpanoehdotuksista saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportissa.

Saamelaiskäräjien puheenjohtajan sijainen Tuomas Aslak Juuso on tyytyväinen, kun maa- ja metsätalousministeriössä on edistetty asiaa nopeasti.

Saamelaista poronhoitoa tukevien toimenpiteiden vuotuinen määrärahakatto on 10 miljoonaa euroa. Samasta toimenpideluokasta voidaan maksaa myös korvauksia sääolojen ja eläintautien aiheuttamista vahingoista.

– Siihen ei ole vielä millään tavoin varattu rahaa, mutta EU on antanut mahdollisuuden tukea saamelaista poronhoitoa suoraan ja se on hyvin iso ja merkittävä asia, iloitsee Juuso.

Suomi ei voi itse päättää määrärahakaton nostamisesta. Ne vaativat EU-komission hyväksynnän, jotta kansalliset tuet eivät vääristä tuotantomahdollisuuksia jäsenmaiden välillä.

Saamelainen poliitikko ja Suomen saamelaiskäräjien toinen   varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso eduskunnan portailla.
Saamelaiskäräjien puheenjohtajan sijainen Tuomas Aslak Juuso pitää päätöstä merkittävänä ja historiallisena. Kuva: Toni Määttä / Yle

Maa- ja metsätalousministeriö on Sirviön mukaan osannut odottaa saamelaisten totuus- ja sovintokomission toimeenpanoehdotuksia ja tehnyt työtä ennakoivasti.

– EU:n valtuutus poistaa kaikki tekniset esteet ja antaa mahdollisuuksia ratkaisuihin, joita parlamentaarisessa työryhmässä etsitään.

Asiassa on tehty yhteistyötä saamelaiskäräjien kanssa. Nyt onkin edessä asian edistäminen valtion tasolla.

– Sitä pitää nyt tietenkin alkaa valtion kanssa yhdessä työstämään ja katsoa, minkälainen se mahdollinen yhteistyö olisi, kertoo Juuso.

Samalla lisäystä myös petovahinkokorvauksiin

EU:n komissio päättää Suomelle myös kansallisen maksukaton porotalouden petovahingoille. Uudessa päätöksessä petovahinkokorvauksiin tehtiin 20 prosentin korotus.

Jatkossa Suomessa voidaan maksaa petovahingoista 12 miljoonaa euroa vuodessa entisen 10 miljoonan sijaan. Muutoin käytäntö korvausten osalta pysyy samana.

Samalla nostettiin myös porotalousjärjestelmien investointitukeen ja ylläpitoon varatun määrärahan enimmäismäärä 2,4 miljoonaan euroon.

Saamelaiskäräjät näkevät, että korotukset ovat oikeansuuntaisia, mutta eivät riittäviä suhteutettuna esimerkiksi viime vuosien kehitykseen suurpetojen aiheuttamien porovahinkojen osalta.