Laakson sairaala-alueen räjähdyksen tutkintaraportti: Rakennustyömaiden turvallisuudessa haasteita

Helsinkiläisellä työmaalla sattunut räjähdys paljasti, että tiedonkulku ja riskien arviointi voivat pettää suurissa rakennushankkeissa.

Räjähdeonnettomuudesta lentänyt kivenmurikka kadulla.
Laakson työmaalla tapahtunut räjähdys sinkosi kiviä kauas aiheuttaen tuhoa. Kuva: Matti Myller / Yle

Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) on saanut valmiiksi tutkinnan 9. elokuuta 2024 Laakson sairaalan rakennustyömaalla tapahtuneesta vakavasta räjähdysonnettomuudesta.

Raportissa todetaan, että erityisesti kaupunki- ja taajama-alueilla hallitsemattomat räjähdykset rakennustyömailla muodostavat suuren henkilövahinkoriskin.

Hallitsemattomat räjähdykset suuri henkilövahinkoriski

Laakson tapauksessa louhintaräjähde räjähti suunnittelemattomasti. Onnettomuudessa loukkaantui vakavasti kaksi työntekijää ja ympäristöön lentäneet kivet aiheuttivat aineellisia vahinkoja sekä vaaraa lähellä olleille ihmisille.

Otkes on aiemmin tutkinut vastaavia onnettomuuksia Espoon Friisilässä ja Matinkylässä vuosina 2006 ja 2012. Näissä tapauksissa keskeisiä ongelmakohtia olivat työmaiden ahtaus, työtavat, omavalvonta sekä räjähteiden käsittely.

Laakson sairaalan työmaalla sattuneessa onnettomuudessa Otkesin mukaan keskeinen haaste oli yhteistoiminnallisten suururakoiden kattavan turvallisuustyön organisointi. Kun työmaalla on useita toimijoita, suunnitelmia ja ohjeita, niiden harmonisointi voi olla vaikeaa.

Aiemmat ongelmat olivat myös heikentäneet osapuolten välistä vuorovaikutusta ja tiedonkulkua. Laakson onnettomuudessa räjähteitä oli jäänyt väärään paikkaan työmaalla, mutta siitä ei ilmoitettu eteenpäin sovitun menettelyn mukaisesti.

Välitön syy: Räjähteen jääminen louhintakenttään

Louhintaräjähdettä oli jäänyt kenttään noin kaksi kuukautta ennen onnettomuutta. Lopulta kaivinkoneen iskuvasara laukaisi piilossa olleet räjähteet louheen poistamisen jälkeen.

Otkesin tutkinnanjohtaja Timo Naskalin mukaan työmaan työturvallisuudesta oli huolehdittu hyvin työntekijöiden osalta, mutta kokonaisuuden hallinnassa ja erityisesti riskien arvioinnissa sekä tiedonkulussa oli puutteita.

Suururakoissa yksittäisten työvaiheiden, kuten louhinnan jälkeisen iskuvasaroinnin riskejä ei välttämättä arvioida riittävästi. Räjähteiden siirto työmaan sisällä ei myöskään kuulu yhtä tiukan sääntelyn piiriin kuin varsinainen kuljetus ja säilytys, mikä lisää riskejä.

Konepelti täysin tuhoutunut ja etulasi rikki autossa.
Onnettomuudessa loukkaantui kaksi henkilöä. Kuva: Katri Tihilä / Yle

Tiedonkulun ja poikkeamista ilmoittamisen merkitys

Räjäytysten jälkeen louhetta voi olla työmaalla useita metrejä syvissä kentissä, joten on lähes mahdotonta varmistua siitä, ettei räjähteitä jää maastoon.

Tämän vuoksi selkeiden toimintatapojen ja tiedonvälityksen merkitys korostuu – erityisesti poikkeamista ja vaaratilanteista pitää ilmoittaa välittömästi kaikille työmaan osapuolille.

Kolme turvallisuussuositusta

Tutkinnan päätteeksi Onnettomuustutkintakeskus antaa kolme turvallisuussuositusta:

  1. Yhteistoiminnallisten urakkamuotojen turvallisuusjohtamisen hyvien käytänteiden edistäminen.
  2. Rakennustyömaan onnettomuusriskien suunnitelmallinen tunnistaminen ja hallinta.
  3. Räjähteiden käyttöön liittyvien työvaiheiden suunnittelun ja riskien huomioimisen kehittäminen työmailla.

OTKESin raportti osoittaa, että rakennustyömaiden turvallisuudessa on edelleen parannettavaa, erityisesti suurissa ja monimutkaisissa hankkeissa, joissa useat toimijat työskentelevät yhdessä. Selkeät ohjeet, avoin tiedonkulku ja riskien järjestelmällinen arviointi ovat avainasemassa vastaavien onnettomuuksien ehkäisemisessä tulevaisuudessa.

Ylen toimittaja Olli Aimola kertoi onnettomuuspaikalla elokuussa 2024, miten Laakson räjähdetutkimus eteni.