Valtiovarainministeriö (VM) arvioi, että julkista taloutta pitää sopeuttaa vielä tällä hallituskaudella 0–1,4 miljardilla eurolla.
Valtiovarainministeriö julkaisi perjantaina uuden arvion siitä, mitä Suomen joutuminen EU:n tarkkailuluokalle eli liiallisen alijäämän menettelyyn merkitsee. Vielä aiemmin arvioitiin, että tarkkailuluokalle joutuminen tuskin merkitsee lisäsäästöjä enää tällä hallituskaudella.
– Jos EU-komissio tulee vaatimaan meiltä joitain lisätoimia osana alijäämämenettelyä, niin tottakai me ne teemme, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kommentoi asiaa Ylelle.
Suomi on hairahtumassa ensi vuonna EU:n edellyttämästä menojen hillitsemisen tahdista pitkälti siksi, että osa Suomen hävittäjähankinnan menoista kirjautuukin aiemmin arvioidusta poiketen vasta ensi vuodelle ja pahentaa siksi ensi vuoden alijäämää ja kasvattaa menoja.
Ministeriöstä arvioidaan, että ensi vuotta koskeva poikkeama olisi vielä selitettävissä EU:lle puolustusmenojen ajoituksen muuttumisella ja sillä, että muutos ilmeni vasta myöhäisessä vaiheessa.
Vuonna 2027 Suomi poikkeaa ministeriön arvion mukaan kuitenkin EU:n edellyttämältä polulta 0,9 miljardia.
Jos myös edellisen vuoden poikkeama olisi korjattava, lisäsäästöjä voidaan tarvita 1,4 miljardilla eurolla.
Lisätoimet helpottaisivat ensi vaalikautta
Ylen haastattelemat asiantuntijat pitävät lisäsopeutuksia perusteltuina. Sopeuttaminen viittaa joko menojen leikkaamiseen, verojen kiristämiseen tai molempiin.
– Ministeriön erilaisissa skenaarioissa sopeutustarve seuraavalle vaalikaudelle tulee sitä suuremmaksi mitä vähemmän nyt tehdään. Mielestäni kannattaa miettiä lisätoimia vuodelle 2027, sanoo julkistalouden professori Jukka Pirttilä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskusta (VATT).
Pellervon taloustutkimuksen (PTT) toimitusjohtaja Markus Lahtinen sanoo, että sopeuttamiseen on syytä, mutta päätökset pitää tehdä vasta ensi syksynä, kun vuoden 2027 taloustilanteesta on näkymä.
– Jos taloustilanne on parempi kuin tällä hetkellä, olisi arvokasta ja tärkeää, että vuonna 2027 tehtäisiin noin miljardin sopeutus, Lahtinen sanoo.
Ensi vaalikaudella edessä ”iso urakka”
Seuraavalla hallituskaudella sopeutustarve on 7–12 miljardia euroa, valtiovarainministeriö kertoi perjantaina.
Ministeriön uudet arviot pohjautuvat taloudelliseen katsaukseen, jonka VM julkisti torstaina. Ministeriö heikensi siinä ennustettaan Suomen talouskasvusta.
Parlamentaarista velkajarrutyöryhmää vetävä Ville Valkonen (kok.) sanoo, että ministeriön arvio sopeutustarpeesta on lisääntynyt runsaat puoli miljardia euroa.
Vielä syksyllä VM arvioi, että seuraavan hallituksen pitää sopeuttaa julkista taloutta vähintään 6,5 miljardilla eurolla, kun arvio on nyt runsaat seitsemän.
Valkosen mukaansa seuraavalla hallituksella on edessä iso urakka, joka on samanlainen tai vielä suurempi kuin nykyhallituksella.
Petteri Orpon (kok.) hallitus on kertonut sopeuttaneensa julkista taloutta vaalikauden aikana noin kymmenen miljardin edestä. Viimeisimmästä miljardista päätettiin syksyn budjettiriihessä.
Tosin valtion rahankäyttöä valvova Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) arvioi keskiviikkona, että syksyn miljardisäästöstä lähes puolet on ilmaa. VTV on lisäksi arvioinut, että myös aiemmat leikkaukset ja veronkiristykset vahvistavat julkista taloutta hallituksen laskeman yhdeksän miljardin euron sijaan vain noin puolet tavoitteesta.
PTT:n Lahtinen tyrmää 12 miljardin sopeutuksen
PTT:n Markus Lahtinen sanoo, että VM:n ennakoima seitsemän miljardin euron sopeutus ensi vaalikaudella olisi paljon. Hän muistuttaa, että säästöt tulisivat nykyisen hallituksen sopeutusten päälle.
12 miljardin säästöjä hän ei pidä realistina.
– VM:n laskelmissa oletetaan 1,5 prosentin talouskasvu, ja on vaikeaa nähdä, että pääsisimme niin hyvää talouskasvuun jos sopeutus on pitkälti toistakymmentä miljardia, Lahtinen varoittaa.
– Toisaalta sopeutuskeinot voivat olla sellaisia kuin leikkaukset vanhusten hoivasta, jotka pidemmän päälle heikentävät vanhusten terveyttä ja lisäävät sairaanhoitokustannuksia. Se ei ole mitään kestävää julkisen talouden sopeuttamista.
Velkajarruryhmän tehtävänä on linjata seuraavan vaalikauden tarkempi sopeutustavoite. Ryhmän puheenjohtaja Valkonen sanoo, että seuraava hallitus on velvoitettu ottamaan tavoite oman hallitusohjelmansa talouspolitiikan lähtökohdaksi. Hän kaipaa ”talvisodan henkeä”.
– Suomi on tehnyt tämän aikaisemminkin 1990-luvun laman jälkeen. Monet kriisimaat Euroopassa ovat pystyneet vielä suurempaan sopeutukseen. Tämä on tehtävissä, Valkonen vakuuttaa.