Suomen Pankin arvio kansantalouden kasvusta on synkentynyt sitten viime kevään.
Tänään perjantaina julkaistussa ennusteessa Suomen Pankki arvioi kuluvan vuoden talouskasvun jäävän 0,2 prosenttiin. Kesäkuun alussa kansantalous näytti vielä kasvavan 0,5 prosenttia.
Arvion mukaan Suomen julkinen talous näyttää jatkossakin alijäämäiseltä ja valtion velka kasvaa tulevinakin vuosina.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kertoo, miten Suomen julkinen talous voitaisiin saada tasapainoon.
– Noin kymmenen miljardin sopeutus vuosina 2027-2034 verrattuna perusuraan riittäisi kääntämään velkasuhteen hitaaseen laskuun, Rehn kertoo talousennusteen julkaisutilaisuudessa.
Rehnin mielestä leikkausten lisäksi tarvitaan myös veronkorotuksia.
– Tarvitaan sekä menopuolen että tulopuolen toimia. Se tarkoittaa julkisten menojen sopeuttamista ja jonkinlaisia verotuksen korotuksia, mutta ne pitäisi tehdä sillä tavalla, että verotuksen rakennetta samalla tarkastellaan kasvua tukevampaan suuntaan, Rehn sanoo.
Rehn kritisoi lokakuussa päätettyä velkajarrua, josta päättivät hallituspuolueet ja oppositiopuolueet yhdessä vasemmistoliittoa lukuun ottamatta.
– Lakiin kirjattu velkasuhteen alenemistavoite saattaa osoittautua liian löysäksi korkeasuhdanteessa ja liian tiukaksi matalasuhdanteessa. Odotettua parempi suhdannekehitys pitäisi hyödyntää parantamalla puskureita huonompia aikoja varten, Rehn toteaa.
Hän kuitenkin korostaa, että parlamentaarinen sopu velkakestävyyden tasapainottamisesta oli tärkeä saada.
– Kyllä se on merkittävä käännekohta, mahdollisesti jopa historiallinen käännekohta.
Rehn analysoi maassa kärsityn kahtiajaosta julkissa taloudessa viime vuodet ja koko kuluva vuosituhat.
– Se näkyy siinä, että Suomessa julkinen velka paukuttelee jo 90:ä prosenttia, kun Ruotsissa julkinen velka on 30 - 40 haarukassa, missä me olimme vuosituhannen vaihteessa.
Pääjohtaja Rehn uskoo parlamenttaarisen eli lähes kaikkien eduskuntapuolueiden keskenään tekemän velkajarrun mahdollistavan sen, että eri hallitukset vähentävät velkataakkaa.
Myös ensi vuonna kituliasta kasvua
Talouskasvu jää aikaisempaa ennakoitua heikommaksi myös ensi vuonna.
Kesäkuussa Suomen Pankki arvioi talouden kasvavan ensi vuonna 1,5 prosenttia. Nyt ennuste kertoo kasvuprosentin jäävän 0,8:aan.
Vuonna 2027 talouskasvu piristyy ennusteen mukaan 1,7 prosenttiin. Se on samaa luokkaa kuin kesäkuussa julkaistu arvio. Silloin Pankki uskoi talouskasvun olevan 1,6 prosenttia.
Valtiovarainministeriön eilen julkaisema ennuste on samansuuntainen.
– Tässä taustalla on, että kotimainen kysyntä vahvistuu ja vienti kasvaa, epävarmuudesta huolimatta, Suomen Pankin ennustepäällikkö Juuso Vanhala kertoo.
Talouden toimeliaisuuteen vaikuttavat tällä hetkellä hidastavasti sekä kansainväliset että maan sisäiset asiat.
Suomen Pankki arvioi, että kauppapolitiikan kiristyminen ja epävarmuus kansainvälisessä politiikassa hankaloittavat talouskasvua. Maan sisäisesti taas julkisen talouden sopeuttaminen jarruttaa talouskasvua.
– Julkista taloutta sopeutetaan vuosina 2025-2027 menosäästöillä ja välillisen verotuksen korotuksilla, mutta toisaalta henkilö- ja yhteisöverojen keventäminen hidastaa julkisen talouden tasapainottumista, Vanhala toteaa.
Hän viittaa Petteri Orpon (kok.) hallituksen päätöksiin keventää yritysten maksamaa yhteisöveroa sekä palkansaajien ansiotuloverotusta.
Työllisyys kohenee vähitellen
Talouskasvu vaikuttaa työllisyyteen. Sen arvioidaan parantuvan nykyisestä vähitellen.
Inflaatio pysyy näillä näkymin maltillisena myös ensi vuonna eli 1,5 prosentissa.
Julkisen talouden tilanne vaikuttaa vakavalta myös Suomen Pankin ennusteessa. Veronkevennykset hidastavat julkisen talouden tasapainottamista ja vähentävät tuloja.
Menot taas kasvavat, koska puolustusta vahvistetaan muun muassa suurilla hankinnoilla.
Vaihtoehtoinen synkempi laskelma
Suomen Pankki on tehnyt myös vaihtoehtoisen laskelman, jonka mukaan talous jää hieman synkemmälle uralle.
– On mahdollisuus, että yksityisen kulutuksen heikkous jatkuu edelleen. Yksi syy siihen voi olla se, että asuntojen arvot ovat laskeneet ja velat ovat silti korkeat, jolloin ihmiset pyrkivät vähentämään velkataakkaansa, Suomen Pankin ennustepäällikkö Juuso Vanhala kertoo
Hän toteaa, että kuluttamisen sijaan ihmiset saattavat käyttää korkojen laskusta jäävän ylimääräisen rahan mieluummin lainan nopeampaan lyhentämiseen kuin kuluttamiseen.
Luottamusta heikentävät vaihtoehtoisen laskelman mukaan työttömyyden uhka, julkisen talouden erittäin heikko tila ja Venäjän sotatoimet. Yhdysvaltojen tullien voimaantulo voi hidastaa viennin kasvua.
Laskelmassa talous jää vuonna 2028 lähes kaksi prosenttia pienemmäksi kuin ennusteen perusuralla.