Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja teknologian kehitys muuttavat sodankäyntiä nyt niin kiivaasti, että puolustusliitto Nato joutuu uudistumaan pikavauhtia.
Uudistuksia yrittää vauhdittaa ranskalainen amiraali Pierre Vandier, joka johtaa Naton strategista kehittämistä Norfolkissa Yhdysvalloissa.
Virallisesti hänen johtamansa esikunta tunnetaan transformaatiojohtoportaana tai englanninkielisellä lyhenteellään ACT.
ACT pyrkii muun muassa muuttamaan Nato-maiden sotaharjoituksia realistisemmiksi, tuomaan mukaan uutta teknologiaa ja mukauttamaan harjoituksia aiempaa nopeammin muuttuviin oloihin.
– Joka päivä mennessäni nukkumaan kysyn itseltäni: teinkö tänään tarpeeksi? Ja vastaus on luultavasti, että en. Siksi mielestäni meidän täytyy nopeuttaa tahtia, Vandier sanoo.
Yle haastatteli Vandieria puolustusvoimien pääesikunnassa Helsingissä. Vandier vieraili Suomessa tutustuakseen erityisesti suomalaiseen puolustusteknologiaan ja innovaatioihin.
Nato harjoittelee yllätysten varalta
Vandierin mukaan nopealla uudistumisella on hintansa. Muutokset vaativat riskinottoa, joka ei aina onnistu. Täydellisyyden tavoittelusta pitää kuitenkin luopua, jotta muutosvauhti ei hiipuisi.
– Venäjä on sodassa ja oppii joka päivä uutta, Vandier muistuttaa.
Vandier huomauttaa, että tämä näkyy jo Naton sotaharjoituksissa. Enää ei seurata käsikirjoitettua sotapeliä, vaan vihollista esittävillä joukoilla on vapaus hyökätä milloin ja miten tahansa.
Näin toimitaan, koska myös Venäjä pyrkii yllätyksiin taistelukentällä.
– Ideana on, että suunnittelijat haastavat oman toimintansa ja varautuvat sellaiseen, mihin ei ole vielä varauduttu, Vandier sanoo.
Muutosnopeus on Ukrainan oppi lännelle
Ukrainan sodan tärkein opetus lännelle on Vandierin mielestä muutosten nopeus.
– Meillä oli tapana kehittää aseohjelmia vuosikymmeniä, mutta Ukraina pystyy sopeutumaan ja muuttamaan droonien käyttöä ja taktiikkaansa muutamassa päivässä, Vandier sanoo.
Vandierin mukaan Ukrainassa droonin käyttöä ohjaava ohjelmisto on käyttökelpoinen vain noin kuukauden. Tuotekehitys nopeutuu, kun droonipilottien kokemuksiin reagoidaan entistä nopeammin.
– Se on herätys lännelle ja lännen asevoimille, Vandier sanoo.
Myös Venäjän asevoimat kehittyvät Vandierin mukaan nopeasti. Venäjä tuottaa hänen mukaansa jo lähes 4 000 Shahed-droonia kuukaudessa ja sopeuttaa taktiikkaansa vauhdilla.
– Venäjä etsii jatkuvasti pistimellä heikkoja kohtia puolustuksesta. Siinä meillä on opittavaa, Vandier sanoo.
Vandier kehui Iceyen satelliittiosaamista
Vandier ei halua arvioida Suomen puolustuksen mahdollisia heikkouksia. Hän toteaa vain, että Suomen puolustus on linjassa Naton puolustussuunnittelun kanssa.
– Suomi on täyttämässä Naton määrittämiä tavoitteita, joten Suomi toimii hyvin.
Sen sijaan Vandier on hakenut Suomesta oppia muille Nato-maille. Erityiseksi esimerkiksi hän nostaa Iceye-satelliittiyhtiön, jonka teknologiaan hän tutustui Espoossa. Iceye on tullut tunnetuksi tutkasatelliiteistaan, jotka näkevät myös pilvien läpi.
Vandierin mukaan Iceyen satelliitit eivät tuota pelkästään kuvia vaan kuviin perustuvia analyysipalveluita, joista on hyötyä muun muassa tiedustelussa.
– Iceye esimerkiksi kehittää tuotteita, joita tullaan levittämään koko liittoumalle, Vandier uskoo.