Pohjanmaan poliisi sai moitteet, kun se lopetti lähisuhde­väkivallan tutkintoja laittomasti – sitten alkoi tapahtua

Apulaisoikeus­kansleri tutki viime vuonna poliisin toimia lähisuhteessa tapahtuneiden pahoinpitelyjen esi­tutkinnoissa. Seurauksena poliisi tarkensi ohjeitaan.

Tunnistamaton naishenkilö peittää käsillään kasvoja.
Lieväkin lähisuhteessa tapahtuva väkivalta on yleisen syytteen alainen rikos. Kuvituskuva. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Poliisilaitokset ympäri maan saivat viime syksynä apulaisoikeuskanslerilta selvityspyyntöjä lähisuhdeväkivaltatapausten esitutkintojen päättämisestä laittomasti.

Esimerkiksi Pohjanmaan poliisilaitokselta selvittelyssä oli viisi esitutkintaa, joista neljä oli apulaisoikeuskanslerin mukaan päätetty lainvastaisesti.

Heti selvityspyyntöjen jälkeen tapaukset otettiin uudelleen tutkintaan ja henkilökuntaa ohjeistettiin.

– Jo seuraavalla viikolla annettiin tarkentavaa ohjeistusta valvonta- ja hälytyssektorille sekä rikostutkijoille, että näin ei enää kävisi, sanoo tutkintayksikön johtaja, rikoskomisario Juha Järvelin Pohjanmaan poliisista.

Sittemmin yksi tapauksista on edennyt syyteharkintaan. Kahden tapauksen esitutkintaa rajoitettiin ja yksi tapauksista ehti vanheta.

Lähisuhde ei aina ole parisuhde

Pohjanmaan poliisissa ongelma vaikuttaa olleen erityisesti lähisuhdeväkivallan laajuuden ymmärtäminen.

– Kaikki parisuhdeväkivalta on lähisuhdeväkivaltaa, mutta kaikki lähisuhdeväkivalta ei ole parisuhdeväkivaltaa, rikoskomisario Järvelin tiivistää.

Olennaista Suomen lain näkökulmasta on tekijän ja uhrin läheinen suhde. Lähisuhdeväkivalta voi kohdistua nykyiseen tai entiseen kumppaniin, lapseen, lähisukulaiseen tai muuhun läheiseen.

Järvelinin mukaan kyse oli jonkinlaisesta havaintovirheestä.

– Ei ymmärretty lähisuhteen ulottuvuutta, laajuutta ja pitkäaikaisuutta.

Apulaisoikeuskanslerin esiin nostamista tapauksista esimerkiksi yksi oli täysi-ikäisten sisarusten ja toinen entisten kumppaneiden välistä lievää väkivaltaa.

Oikeuskanslerinvirastossa ihmeteltiin tilastotietoa

Oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa Suomessa viranomaisten toimien laillisuutta ja sitä kautta kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Lähisuhdeväkivalta on ollut jo vuosia oikeuskanslerinviraston kiinnostuksen kohteena muun muassa sen takia, että se on Suomessa vakava ongelma, joka aiheuttaa paljon kärsimystä. Viimeisimmän selvityksen tekemiseen herätti kuitenkin tilastoissa näkynyt kummallisuus.

Tilastokeskuksen alkuvuonna 2025 julkaistusta tilastosta ilmeni, että poliisi oli päättänyt lähisuhdeväkivallan tutkintoja vuosittain siksi, että uhri ei vaadi rangaistusta.

– Se aiheutti ihmetystä, koska tällainen ei vuoden 2011 lakimuutoksen jälkeen olisi pitänyt olla mahdollista, sanoo esittelijäneuvos Juho Lehtimäki oikeuskanslerinvirastosta.

Henkilö peittää kädellä kasvot.
Laki muuttui 2011 niin, että lieväkin lähisuhteessa tapahtuva pahoinpitely on virallisen syytteen alainen rikos. Esitutkinnan käynnistäminen ja tekijän saattaminen vastuuseen eivät ole sen jälkeen olleet riippuvaisia uhrin tahdosta. Kuvituskuva. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Apulaisoikeuskansleri tutki valtakunnallisesti poliisin menettelyä kuuden kuukauden ajalta. Tutkittavana oli 65 esitutkintaa, joista 43:n tutkinta oli päätetty lainvastaisesti sillä perusteella, että uhri ei vaatinut rangaistusta.

Kyse ei siis ollut tilastoharhasta.

– Tapauksia oli yllättävän paljon ja lähes kaikilla poliisilaitoksilla.

Lisäksi ilmeni puutteita muun muassa päätösten perusteluissa ja joissakin tapauksissa tutkinnat olivat kestäneet kohtuuttoman kauan.

Apulaisoikeuskansleri antoi kahdelle tutkinnanjohtajalle huomautuksen ja kiinnitti 29 tutkijan huomiota lainmukaiseen menettelytapaan.

– Keskeisin ja tärkein toimenpide oli kuitenkin se, että poliisilaitokset ja poliisihallitus havahtuivat itse tähän ongelmaan ja avasivat 40 esitutkintaa uudelleen.

Poliisilaitosten lisäksi myös poliisihallitus päivitti lähisuhdeväkivaltaa koskevia ohjeitaan.

– Olennaistahan on se, että virheistä pitää oppia. Nyt kun näitä virheellisiä menettelyjä on saatu selvitettyä, niin on myös mahdollisuus kehittää toimintaa. Poliisissa havainnot on selvästi otettu vakavasti, Juho Lehtimäki toteaa.

Erityinen tutkija lähisuhdetapauksiin

Vuosina 2023 ja 2024 Pohjanmaan poliisilaitoksen alueella oli noin 220 lähisuhdeväkivaltajuttua vuodessa. Vuonna 2025 lukema nousi yli kolmeensataan.

Poliisissa uskotaan, että luku on kasvanut sen takia, että ihmiset tiedostavat lähisuhdeväkivallan entistä paremmin ja poliisin puolella asia huomataan entistä herkemmin.

– Me suuntauduimme erittäin vakavasti lähisuhdeväkivaltatapauksiin, tutkintayksikön johtaja ja rikoskomisario Juha Järvelin painottaa.

Etelä-Pohjanmaalla on vuoden verran ollut erityinen lähisuhdeväkivaltatutkija. Se sai alkunsa yksittäisen poliisin ehdotuksesta ja asiaa päätettiin kokeilla.

– Kokemukset ovat olleet niin hyviä, että nyt mietimme, miten saisimme laajennettua sen koko Pohjanmaan poliisilaitoksen alueelle.

Lähisuhdeväkivaltatutkija ei ole mukana kaikkien tapausten tutkinnassa, mutta tekee töitä erityisesti asianomistajien kanssa. Hän ohjaa uhreja eri viranomaisten tai kolmannen sektorin avun pariin.