Maratonin SE-naisella Alisa Vainiolla sekä maastohiihtäjä Johanna Matintalolla on mielenkiintoinen yhteinen historia. Kaksikko kamppaili 2010-luvun alkupuolella kärkisijoista samoissa maastojuoksukisoissa.
Joulukuussa 1996 syntynyt Matintalo ja marraskuussa 1997 syntynyt Vainio muistelivat yhteisiä kisamuistojaan sunnuntain Urheilustudiossa.
Vuonna 2015 Vainio ja Matintalo kilpailivat 19-vuotiaiden sarjan SM-maastojuoksumitaleista Imatralla.
– Ei käynyt hirveän hyvin. Muistaakseni keskeytin sen, Vainio sanoi.
Noora Walleniuksen voittamassa kisassa Matintalo oli toinen. Samaisen kisan neljäs oli Aino Kivenmäki, joka on yltänyt Kalevan kisoissa parhaimmillaan neljänneksi.
Matkavauhti vastaan kiri
Teini-ikäisenä kovana juoksijalupauksena pidetty Matintalo oli vuoden 2011 Kalevan kisoissa vain 14 vuoden ikäisenä toinen 800 metrin juoksussa. Matkan Suomen mestaruuden hän voitti pari vuotta myöhemmin.
Myös Matintalo muistaa vuoden 2015 SM-maastojuoksukisan.
– Ne olivat viimeisiä SM-maastoja, joita juoksin. Alisa oli todella kova pidemmillä matkoilla. Itse keskityin keskimatkoille. Ne olivat todella jännittäviä kisoja, kun kohtasimme vähän niin kuin puolivälissä, Matintalo muistelee lämmöllä.
Matintalon taktiikka oli selvä. Hän yritti päihittää kovakuntoisen Vainion loppukirissä.
– Ne olivat aina jännittäviä kisoja, pysynkö loppuun asti hänen vauhdissaan. Loppukiriin kyllä luotin.
Vainio haltioitui Matintalosta
Vainio on tältä vuodelta maratonin MM-viitonen. Matintalo on maastohiihdon MM-viestipronssimitalisti vuodelta 2021.
Matintalo uskoo, että kovat lahjakkuudet siivittivät aikoinaan jollain tavalla toisiaan eteenpäin.
– Alisa kiri minua siihen, että olen jaksavampi ja pysyn kovassa matkavauhdissa paremmin mukana. Varmaan motivoin häntä siinä, että Alisan pitää saada loppuun vauhtia lisää.
Vainio sanoo, että hän katsoi itseään vanhempaa Matintaloa ylöspäin. Hänellä on hauska muisto yhdestä kisasta.
– Se taisi olla itse asiassa ensimmäinen kerta, kun olimme samassa kisassa. Johanna otti jotenkin vettä suuhun ja sylkäisi sitten ulos. Muistan, että sitä roiskahti päälleni.
– Olin siinä sitten jotenkin, että, voi vitsi! Katsoin häntä silloin ylöspäin. Olin haltioitunut siitä. Se oli hämmentävää. Muistan sen edelleen.
Matintalo puolestaan häkeltyi Vainion kertomuksesta.
– Vau, onpa hienoa! Kiva, että pystyin olemaan jonkinlainen esikuva Alisalle. Kun juoksuhommia miettii nykyään, eiköhän se mene nyt toisinpäin.
– Olisin haltioissani, jos Alisa sylkäisisi nyt minun päälleni ennen lähtöä, Matintalo naurahtaa.
Viimeinen yhteinen kisa
Kaksikon viimeinen kohtaaminen oli Pohjoismaiden maastojuoksumestaruuskisoissa marraskuussa 2015. Vainio otti Göteborgissa käydyssä kilpailussa voiton ja Matintalo oli kolmas.
– Tämä oli viimeisin kansainvälinen yleisurheilukisani. Seuraavana keväänä päätin omasta lajivalinnastanikin. Siinä mielessä tuo oli merkittävä kisa, Matintalo muistelee.
Matintalo valittiin perjantaina kolmansiin olympialaisiinsa. 29-vuotias huippuhiihtäjä janoaa Milano-Cortinasta menestystä usealta matkalta.
– Repertuaari on laaja, sillä sprintti ja 50 kilometriä ovat sellaisia matkoja, joissa voin pärjätä hyvin. Olosuhteet ovat aika kysymysmerkki. Kelit määrittävät paljon. Mikäli keli on hidas, se hyödyttää minua.
– Toivon, että pystyn olemaan viestikisassa vahvistus, Matintalo lisää.