Kaakkois-Suomen poliisi alkoi puuttua aiempaa pontevammin lähisuhde­väkivaltaan – reilusti yli sata tapausta kasvua

Poliisin tietoon tulleen lähisuhde­väkivallan määrä on kasvanut yli kolmanneksella Kaakkois-Suomessa. Uudesta toimintatavasta on tullut arkea.

Lasten leikkikaluja pöydällä ja pariskunta riitelemässä taustalla.
Lähisuhdeväkivaltaan sisältyy niin pariskuntien kuin vaikka aikuisen lapsen ja vanhemman välinen väkivalta. Kuvituskuva. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Poliisin tietoon tulleen lähisuhdeväkivallan määrä on kasvanut Kaakkois-Suomessa selvästi. Kasvu oli viime vuonna 38 prosenttia edeltävään vuoteen verrattuna. Vuonna 2024 tapauksia oli 379 ja vuonna 2025 lopputulos oli 523.

– Se on ikävä luku, sanoo rikosylikomisario Juha Junkkari

Itse väkivalta ei välttämättä ole Junkkarin mukaan lisääntynyt, sillä tutkitusti lähisuhdeväkivallasta vain noin kymmenesosa on tullut viranomaisten tietoon. Junkkari pitää lukujen nousua hyvänä asiana siitä näkökulmasta, että poliisi ja muut toimijat ovat tunnistaneet väkivallan ja puuttuneet siihen entistä paremmin.

Luvussa näkyy siis se, että Kaakkois-Suomessa poliisi päätti panostaa lähisuhdeväkivaltaan puuttumiseen vuonna 2025.

Yksi teko on osa jatkumoa

Poliisipartioiden tulee lainkin mukaan tehdä rikosilmoitus jokaisesta lähisuhdeväkivaltatilanteesta. Junkkarin mukaan partioiden pitää käsin erikseen merkitä pahoinpitely lähisuhdeväkivallaksi.

Kaakkois-Suomen poliisin rikosylikomisario Juha Junkkari.
Rikosylikomisario Juha Junkkari johtaa Kaakkois-Suomen poliisissa rikostorjuntaa. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Tästä on kuitenkin tullut Kaakkois-Suomessa poliisille arkea. Junkkari on siihen tyytyväinen.

– Vaikka yksittäinen teko näyttää tavanomaiselta pahoinpitelyltä, se on osa jatkumoa ja pitää ymmärtää miten vahingollista se on, Junkkari sanoo.

Uhrin tukeminen on merkittävää

Kaakkois-Suomen poliisin rikostutkijat ovat käyneet ja käyvät jokaisen lähisuhdeväkivaltatapauksen läpi 15 kohdan työlistan mukaan. He esimerkiksi arvioivat, onko tarvetta pakkokeinoille kuten vangitsemisille.

Rikostutkijat myös tekevät ihmisistä huoli-ilmoituksen, jos sellaista ei jo ole tehty. Tutkijat tarkistavat, oliko tullut lisää kotihälytyksiä ja varmistavat, että kokija saa apua esimerkiksi Rikosuhripäivystyksestä.

Junkkari korostaa lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa Rikosuhripäivystyksen sekä esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liiton merkitystä. Poliisin tullessa paikalle, kukaan ei välttämättä halua puhua mitään. Yhdistysten ammattilaiset osaavat kuitenkin tukea uhria niin, että hän kertoo tapahtumista lopulta myös poliisille.

– Myöhemmin tuomioistuimessa tekijä on saanut ansaitsemansa rangaistuksen, Junkkari jatkaa.

Toisaalta myös tekijät tarvitsevat apua.

Aleksi Taponen ja Mikko Savolainen / Yle

Poliisihallituskin antoi loppuvuodesta ohjeistuksen

Vuodesta 2011 alkaen lieväkin pahoinpitely lähisuhteessa on ollut sellainen väkivaltarikos, josta poliisin pitää tehdä aina rikosilmoitus. Tästä huolimatta näin ei aina ole ollut.

Apulaisoikeuskansleri totesi lokakuussa poliisin jättäneen lainvastaisesti tutkimatta useita lähisuhteissa tapahtuneita pahoinpitelyjä.

Poliisihallitus kertoikin tämän jälkeen uudesta sisäisestä ohjeesta poliisin työntekijöille, jotka kohtaavat lähisuhdeväkivaltatapauksia. Kaikista ilmoituksista on tehtävä virallinen kirjaus ja esitutkinta on käynnistettävä, vaikkei uhri sitä haluaisi.

Junkkari pitää kehitystä hyvänä. Väkivalta ei vaikuta vain uhriin ja tekijään, vaan koko lähipiiriin ja mahdollisiin lapsiin pitkään.

Kotihälytysten määrä väheni

Kaakkois-Suomessa on huomattu yksi mahdollinen signaali hyvästä kehityksestä. Väkivaltaan liittyvien kotihälytysten määrä on laskenut. Vuonna 2024 hälytyksiä oli noin 1 980 ja viime vuonna noin 1 600.

Junkkari ei suoraan pane kehitystä poliisin systemaattisemman puuttumisen piikkiin, sillä moni asia vaikuttaa kehitykseen. Silti voi muistaa, että yhdenkin perheen väkivaltakierteen katkaisu voi poistaa tilastoista monta kotihälytystä.

– Jotain on tapahtunut, hän sanoo.

Tarvitsetko apua lähisuhdeväkivaltaan?

Jos olet akuutissa hädässä, soita hätänumeroon 112.

Nollalinja on ilmainen auttava puhelin, jonne voit soittaa mihin kellonaikaan tahansa, vuoden jokaisena päivänä. Nollalinjan puhelinnumero on 0800 05005. Nollalinjalla on myös chat.

Rikosuhripäivystys 116 006 palvelee suomeksi ma–to klo 9–18 ja pe 9–16 sekä ruotsiksi ma–pe kello 12–14. Rikosuhripäivystyksellä on myös chat.

Nettiturvakodin chat auttaa myös väkivallan tekijää.