Uudenkaupungin Kalantiin valmistumassa oleva Suomen suurin aurinkovoimala on pahasti myöhässä aikataulusta. Alun perin 200 hehtaarin suuruisen aurinkopuiston piti valmistua jo viime kesänä, mutta voimalan käyttöönottoa testataan yhä.
– Viimeiset puolitoista kuukautta on tehty sähköistämiseen liittyviä tarkastuksia. Tarkastetaan kaikki kytkennät ja komennot eli tehdään niin sanottua toiminnallisuustarkastelua, sanoo energiayhtiö Helenin vanhempi projektipäällikkö Petri Polvilampi.
Aurinkopuiston valmistumisen aikataulu on hämärän peitossa. Polvilampi ei osaa arvioida tarkasti, milloin Kalannin aurinkovoimala otetaan käyttöön ja sähköntuotanto kytketään kantaverkkoon.
– Tuotanto alkaa vuoden 2026 aikana.
Valtavan kokoinen laitos
Kalannin aurinkopuiston suuri koko yllätti sekä suunnittelijat ja rakentajat. 200 hehtaarin suuruinen aurinkopuisto koostuu 12 paneelialueesta, joilla on yhteensä 380 000 aurinkopaneelia.
Aurinkovoimalan 206 megawatin teho vastaa yli 20 000 kotitalouden sähkön tarvetta.
Helenillä on tällä hetkellä toiminnassa kaksi aurinkopuistoa Nurmijärvellä ja Lohjalla. Niiden yhteenlaskettu tuotanto on vain 10 megawattia. Kalannin voimala yksistään on siis 20 kertaa suurempi kuin ne yhteensä.
Kalannin aurinkovoimalan koko on valtaisa.
– Kyllähän tämä laajuus jopa tällaista kokenutta voimalaitosrakentajaakin silloin alkuun hämmästytti, Polvilampi myöntää.
Energiayhtiö Helenin vanhempi projektipäällikkö Petri Polvilampi sanoo, että aurinkopuiston ongelmat ja hidas valmistuminen ovat johtuneet pitkälti voimalan koosta. Kun yhtä paikkaa on korjattu, sillä on ollut suuret kerrannaisvaikutukset, ja rakentaminen on myöhästynyt.
– Suunnittelustahan se on lähtenyt, kaikki ei ole mennyt as planned. On jouduttu tekemään aika paljon korjaavia toimenpiteitä rakentamisen aikana. Eli rakentamisen kesto on johtunut puhtaasti suunnitteluun liittyvistä asioista.
Kalannin aurinkopuiston rakentamiseen ja käyttöönottoon on osallistunut muutama sata ihmistä. Aurinkovoimalan valmistuttua se ei juuri työvoimaa tarvitse.
Lähinnä kyse on tieverkoston ylläpitämisestä, esimerkiksi auraamisesta talvella ja erilaisista ylläpitotoimista aurinkopuistossa.
– Puhutaan noin kymmenestä ihmisestä, jotka saavat leipänsä aurinkopuistosta, Petri Polvilampi sanoo.
Uusikaupunki tyytyväinen aurinkopuistoon
Uusikaupunki ei ole osakkaana aurinkovoimalassa, mutta kaupunki saa siitä kiinteistöverotuloja noin 600 000 euroja vuodessa.
– Pidän sitä kyllä meille ihan merkittävänä lisätulona, sanoo kaupunginjohtaja Atso Vainio.
Kaupunginjohtajan mukaan Uusikaupunki on tähdännyt ympäristöystävällisyyteen jo vuosikymmenten ajan. Uusikaupunki oli ensimmäisiä Hiilineutraali Suomi -hankkeeseen lähteneitä kuntia. Aurinkovoimala sopii imagollisesti hyvin Uudellekaupungille.
Vainio on mielissään siitä, että aurinkopuisto päätettiin rakentaa juuri Uudenkaupungin Kalantiin.
– Haluamme olla mukana vihreässä siirtymässä, ja totta kai myös investoinnit ovat tervetulleita.
Aurinkopuisto on rakennettu maanomistajilta vuokratulle maalle. Vuokrasopimus on 40 vuotta. Kaupunginjohtaja sanoo, että aurinkovoimalaan suhtaudutaan alueella yleisesti ottaen myönteisesti.
– Meillä on tunnelmat tämän suhteen positiiviset ja toivottavasti tämä tuntuu edelleen hyvältä ajatukselta, kun aikaa on kulunut useampikin vuosikymmen.
Suomen länsirannikko, erityisesti Varsinais-Suomi ja Satakunta, kiinnostaa aurinkovoimaloita rakentavia tahoja. Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio tietää syyn asiaan.
– Olemme Keski-Euroopan kanssa ihan kilpailukykyinen sijaintipaikka auringonvalon määrän suhteen. Vaikka täällä on suhteellisen pitkä pimeä jakso, niin sitten kun valoa on, sitä on paljon.