Pohjanmaan väestö kasvoi 3,0 prosenttia eli 5 175 asukkaalla vuosien 2010–2024 aikana. Vuoden 2024 lopussa Pohjanmaalla oli 178 749 asukasta.
Kuntaliitto ennakoi maakunnittain tulevaisuutta kolmen skenaarion valossa. Väestön ennakoidaan kasvavan perusuran ja vahvemmat maakuntakeskukset -skenaarioissa, mutta laskevan keskittyvässä skenaariossa.
Väestömäärä muuttuisi -4 290 – +4 820 henkilöllä, eli -2,4 – +2,7 prosentilla vuosien 2024–2040 aikana.
Kuntaliiton ruotsinkielisen toiminnan johtaja Ulf Stenman ennakoi väestönmurroksen, eli syntyvyyden laskun, ikääntymisen sekä keskittyvän maahanmuuton ja kaupungistumisen vaikuttavan ennennäkemättömällä tavalla Pohjanmaan kuntien mahdollisuuksiin järjestää palveluita.
– Iso kuva on se, että väki vähenee. Esimerkiksi Suomen peruskouluissa on satatuhatta lasta vähemmän kymmenen vuoden päästä. Mutta harvoja poikkeuksia ovat isommat kaupungit, muutamat kehyskunnat ja Pohjanmaa.
Pohjanmaan muuta maata parempaa tilannetta on Stenmanin mukaan vaikea selittää.
– Kyllähän todellisuudessa väki vähenee myös Pohjanmaalla, mutta asiat ovat silti aika hyvin. On investointeja, demografia näyttää paremmalta, työllisyysaste on suhteellisen korkea. On monia eri parametrejä, jotka vaikuttavat siihen, että pikkuisen paremmalta näyttää.
Kuntien rooli muuttuu
Ennusteen mukaan asukasmäärä kasvaa perusuran skenaariossa Närpiössä (+5,3 prosenttia), Mustasaaressa (+3,2 prosenttia), Vaasassa (+3,6 prosenttia), Pietarsaaressa (+2,3 prosenttia) ja Luodossa (+18,1 prosenttia).
Suupohjassa Kristiinankaupunki menettäisi asujiaan kasvavan Närpiön vieressä (-15,6 prosenttia). Myös esimerkiksi Kaskisissa vähennystä olisi -15,2 prosenttia ja Maalahdessa -4,5 prosenttia.
Stenmanin mukaan syynä ovat esimerkiksi toimintaympäristöissä tapahtuneet suuret muutokset. Kuntien rooli on uudistumassa.
– Meneillään olevat hallinnon ja palveluiden uudistukset vaikuttavat kuntien toimintaan. Rakenteen muutokset haastavat hallinnon uudistumaan ja ja uudistamaan toimintatapojaan.
Maahanmuuttoa on ollut Pohjanmaalla aikaisempina vuosikymmeninä enemmän verrattuna esimerkiksi naapurimaakunta Etelä-Pohjanmaahan.
Stenmanin mukaan sillä on suuri merkitys myös jatkossa.
– Kun syntyvyys laskee ja väki vähenee, ja muualta pitää tulla väkeä Suomeen. Tämä on varmasti hyvä asia, joka on vaikuttanut siihen, että Pohjanmaalla menee suhteellisen hyvin tai paremmin kuin muualla Suomessa.
Väestö ikääntyy
Syntyvyyden lasku ja väestön ikääntyminen on ollut tiedossa pitkään.
Pohjanmaalla 80 vuotta täyttäneiden määrän ennakoidaan kasvavan kaikissa Kuntaliiton skenaarioissa vuoteen 2040 asti. Voimakasta se olisi vuoteen 2037 asti.
Kasvua ennakoidaan noin 6 200 henkilöllä. Tilanne huolettaa Kuntaliitossa.
– Tilanne on muuttumassa kestämättömäksi ja lisää hoitavia käsiä tarvitaan. Sen vuoksi on ryhdyttävä välittömästi keskustelemaan siitä, mitkä ovat lainsäädännössä kunnille ja kaupungeille asetetut tehtävät tai velvoitteet, Stenman sanoo.
Käytännössä se tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että kunnissa on etsittävä ratkaisuja siihen, miten laadukkaat kuntapalvelut voidaan turvata ja mikä on kunnan palvelulupaus asukkailleen.
– Uutta teknologiaa käyttävää palveluverkkoa ja palvelutuotantoa on lisättävä. Samoin sen saatavuutta ja tuottavuutta on parannettava.
Stenman kuitenkin painottaa, että vaikka Pohjanmaalla tulee menemään ennusteen mukaan paremmin kuin monella muulla maakunnalla Suomessa, niin Pohjanmaa joutuu ottamaan vastaan vääjäämättömän muutoksen, kun koko Suomessa menee huonosti.
– Kuntaliitto on lähettänyt kunta- ja alueministerille vetoomuksen parlamentaarisen työn käynnistämiseksi kuntien tulevaisuudesta ja tämä koskee myös Pohjanmaata, Stenman sanoo.