Ampumahiihtäjä Sivert Guttorm Bakkenin, 27, kuolema jouluaatonaattona puhuttaa ja järkyttää talviurheiluväkeä.
Alkukauden sensaatioihin maastohiihdon puolella kuuluva Karoline Simpson-Larsen kertoi Tour de Skin alla järkytyksestään sekä Norjan joukkueen tunnelmista suru-uutisen jälkeen.
Bakken löydettiin kuolleena hotellihuoneesta happimaski kasvoillaan. Kyseisillä maskeilla voidaan simuloida korkeanpaikan harjoittelua.
Bakken oleskeli jo ennestään korkealla, sillä Pohjois-Italian Lavaze sijaitsee noin 1 800 metrin korkeudessa.
Norjalaismedia VG kertoi, että Bakkenin kasvoilta löydetty maski oli säädetty vastaamaan peräti 7 000 metrin korkeutta. Ei ole varmaa, oliko maskissa sama asetus Bakkenin kuolinhetkellä vai ovatko asetukset muuttuneet.
Maskin ja Bakkenin kuoleman yhteydestä ei ole toistaiseksi varmuutta, mutta Norjan huippu-urheiluyksikkö Olympiatoppen on neuvonut urheilijoitaan toistaiseksi välttämään keinotekoista korkeanpaikan harjoittelua.
Huippu-urheilun instituutti Kihun urheilufysiologian asiantuntija Esa Hynynen kertoi lauantaina Ylelle, mistä maskien käytössä on kyse.
Jylhä: Suomalaisilla ei samanlaisia maskeja
Kokenut hiihtovalmentaja Reijo Jylhä palasi täksi kaudeksi Suomen hiihtomaajoukkueeseen, naisten A-maajoukkueen valmentajaksi. Hän on toiminut Suomen hiihtomaajoukkueen päävalmentajana 2001–06 sekä 2014–18.
– Meillä ei ole tuollaista ollut käytössä, Jylhä sanoo maskista, jollainen Bakkenilla mediatietojen mukaan oli.
Suomalaishiihtäjätkin käyttivät kymmenisen vuotta sitten harjoittelussaan happimaskeja. Vaikka sekin aiheutti aikoinaan kohun, maskeissa oli kuitenkin kyse aivan eri asiasta kuin nyt Bakkenin kohdalla.
Suomalaiset käyttivät tuolloin lisähappea harjoitellessaan korkealla. Tämä auttoi esimerkiksi palautumiseen korkeassa ilmanalassa.
Jylhän mukaan myös sellaisia maskeja on ollut käytössä, joissa on hengitysvastus. Näillä pyritään hengityslihaksiston vahvistamiseen.
Mediatietojen mukaan Bakkenin käyttämässä maskissa tarkoituksena on nimenomaan vähentää hapen määrää, jotta saadaan simuloitua korkeampaa ilmanalaa.
– Tuollaisella maskillahan vähennetään sisään tulevan ilman määrää ja sitä kautta demonstroidaan korkeutta. Tuntuu hurjalta, että ollaan 1 800 metrin korkeudessa ja siihen lisätään vielä 7 000 metriä – jos se on tietoisesti tehty – joten ollaan korkeammalla kuin Himalajan huippu.
Termit voivat mennä helposti sekaisin, kun puhutaan kestävyysharjoittelun keinoista. On käytetty korkeanpaikan leiritystä, alppitelttoja ja esimerkiksi korkeaa ilmanalaa simuloivia huoneita.
Mikä on Suomen hiihdossa filosofia tällaisten apuvälineiden käyttöön?
Jylhä alustaa, että edellä luetelluissa laitteissa on ollut käytössä kaasua, joka on saatettu tehdä koneella.
Suomalaisten käyttämistä keinoista lähimmäksi Bakkenin käyttämää maskia Jylhä nostaa esimerkin vuosikymmenten takaa.
– Ehkä ihan ensimmäisessä vaiheessa, kun tuli tällaisia laitteita, joissa oli maski. Se on ehkä lähimmäksi tuollaista. Puhuttiin häkäpöntöstä. Sellainen pönttö selässä ja sitten maski. Se on ollut 1980–90-luvun taitteessa käytössä.
– Sen jälkeen Vuokattiin tuli alppimaja. Siellä säädellään nimenomaan sisään virtaavan ilman hapen osapainetta.
Onko suomalaisilla hiihtäjillä tai ylipäätään kestävyysurheilijoilla käytössään samanlaista maskia kuin Bakkenilla oli mediatietojen mukaan?
– Ei minun tietääkseni ole tuon tyyppisiä käytetty koskaan. On ne muutamat paikat, joissa on alppimaja. Tietääkseni ei kenelläkään ole tuollaista vastaavaa tai mitään muutakaan laitetta, Jylhä vastaa.