Roihuvuoren kampuksen käytävillä on iloinen tungos, kun Stadin ammattiopiston opiskelijat päättävät syyskautta. Tarjolla on herkkuja sekä vapaamuotoista ohjelmaa.
Me tulimme kysymään nuorten suunnitelmia. Kun koulu ohi, lähtevätkö he tutkinnon suoritettuaan uusiin opintoihin vai suoraan duuniin?
Näistä aikeista on pitkälti kiinni se, saavuttaako Suomi tavoitteensa korkeakoulutuksen suhteen.
Suomessa halutaan, että puolella 25–34-vuotiaista olisi korkeakoulututkinto vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä osuus on alle 40 prosenttia, mikä on yhdeksän prosenttiyksikköä alempi kuin kehittyneissä maissa keskimäärin.
Koulutettu työvoima on menestyvän kansantalouden edellytys. Kasvu, työllisyys ja tuottavuus pohjautuvat siihen.
Nykyinen tilanne näyttää pahalta. Esimerkiksi Etla povaa merkittävää laskua vientiin ja kansantuotteeseen, mikäli korkeakoulutettua työvoimaa ei ole riittävästi saatavilla.
Miksi olemme ammatillisessa oppilaitoksessa?
Kun puhumme korkeakoulutuksesta, useimmille nousevat mieleen lukiot ja niistä valmistuvat ylioppilaat valkolakkeineen. Sen ei pitäisi olla ainut mielikuva. Kun korkeakoulutettujen määrää lähdetään nostamaan, ei voida nojata vain niihin, jotka lähtivät ysiluokan jälkeen lukioon.
Kuten asiantuntijat tässä artikkelissa kertovat, suurin korkeakoulutuksen kasvun potentiaali on toisen asteen ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista.
Syy näkyy selvästi alla olevassa simulaatiossa.
Seuraamme siinä yhden ikäluokan opintomatkaa seitsemän vuoden ajan – yhdeksänneltä luokalta aikuisuuden alkumetreille.
Tarkastelussa ovat ne noin 60 000 suomalaisnuorta, jotka pääsivät yhdeksänneltä luokalta vuonna 2015. Voit klikkailla heidän tarinaansa vuosi vuodelta eteenpäin – ja halutessasi taaksepäin – niin näet, miten he liikkuivat seitsemän vuoden aikana toiselle asteelle ja siitä eteenpäin.
Huomasitko? Niistä nuorista, jotka lähtivät syksyllä 2015 lukioon, noin kaksi kolmasosaa oli seitsemän vuotta myöhemmin korkeakoulussa. Siis joko yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.
Ammatillisista oppilaitoksista valmistuneista vastaava osuus oli alle viidennes.
”Lukio ei ole ratkaisu tähän tilanteeseen”
Lukio ohjaa jo nyt oppilaat korkeakouluihin – suurin potentiaali koulutustason nostoon on ammatillisissa oppilaitoksissa.
Tätä mieltä ovat myös asiantuntijat.
– Korkeakoulutusta tarvitaan enemmän, ja meidän näkemyksemme mukaan sitä syntyy erityisesti siitä, että yhä useampi ammatilliselta puolelta tuleva jatkaa ammattikorkeakouluun, sanoo Teknologiateollisuuden koulutuspolitiikan päällikkö Touko Apajalahti.
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritykset arvioivat tarvitsevansa 140 000 uutta työntekijää seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kolmella neljästä tulisi olla korkeakoulututkinto.
Heitä ei löydy yksin lukioista. Apajalahden mukaan moni eläkkeelle siirtyvä ammattikoulutettu korvataan korkeakoulutetulla. Silloin arvossaan voi olla nimenomaan alun perin ammatillisen koulutuksen saanut korkeakoulutettu henkilö.
– Varmasti lukiokoulutusta on syytä laajentaa joissain isommista kaupungeista, joissa on ollut kohtuuttoman vaikeaa päästä lukioihin. Mutta se ei ole pääratkaisu tähän tilanteeseen, Apajalahti sanoo.
Hän korostaa, että toisen asteen ammattikoulutusta edellyttävän työn määrä ei vähene, sitä tarvitaan jatkossakin. Kasvu ja suurin työvoiman kysyntä kuitenkin painottuu korkeammin koulutettuihin työtehtäviin.
Korkeakoulutetut ovat kriittisen tärkeitä
Korkeakoulutettujen määrä on tärkeä myös heille, joilla sellaista koulutusta ei ole. Jos teollisuusinvestointi jää tekemättä korkeakoulutetun työvoiman puutteen vuoksi, kaikki muutkin työpaikat jäävät syntymättä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Jukka Haapamäki vahvistaa Teknologiateollisuuden Apajalahden näkemyksen. Suurin hyödyntämätön potentiaali korkeakoulutuksen määrän kasvattamiseen on ammatillisista oppilaitoksista valmistuvissa.
Moni ei kuitenkaan pääse korkeakouluun.
– Heistä lähes puolet hakee korkeakoulutukseen, mutta vain 20–30 prosenttia päätyy sinne muutaman vuoden sisällä, Haapamäki sanoo.
– Siellä on selvästi koulutusintoa, mutta erinäisistä syistä johtuen he eivät jatko-opintoihin pääse.
Palataan näihin erinäisiin syihin myöhemmin.
Kysytään ensin, mitä nuoret haluavat Stadin ammattiopiston Roihuvuoren kampuksella. Katso vastaukset videolta.
Paikat menevät usein vanhemmille ikäluokille
Opetusneuvos Jukka Haapamäen mukaan ammatillisen koulutuksen saaneilla nuorilla riittää koulutusintoa, mutta läheskään kaikki halukkaat eivät koulutukseen pääse. Tämä johtuu siitä, että vanhemmat ikäluokat kisaavat yhä noista samoista jatko-opiskelupaikoista.
– 2010-luvulla korkeakoulupaikkojen määrä oli liian alhainen ottaen huomioon työmarkkinatarpeet ja opiskelijoiden toiveet. Sellaiset henkilöt, jotka eivät silloin päässeet korkeakoulutukseen, ottavat niitä korkeakoulupaikkoja nyt.
Tämä on tilanne, vaikka korkeakoulutuspaikkoja on tällä vuosikymmenellä kasvatettu voimakkaasti. Pelkästään vuonna 2020 korkeakoulupaikan vastaanottaneiden määrä kasvoi 15 prosentilla edellisvuoteen verrattuna.
Haapamäki sanoo, että näillä koulutusmäärillä jono tulee purkautumaan.
– Kun jonoon jääneet ovat saaneet koulutuspaikkansa, ehkä sen jälkeen suoraan opinnoista tulleille riittää enemmän opiskelupaikkoja. Nykyisellä tahdilla jonon purkautuminen kestää kuitenkin liian kauan monen yksilön ja yhteiskunnan kannalta, Haapamäki sanoo.
Korkeakoulutuksen määrän lisääminen edellyttäisi lisäresursseja, joka säästökuurilla elävässä Suomessa olisi vaikea päätös. Helpompi ratkaisu on rajoittaa opiskeluoikeutta – mikä onkin valmistelussa. Hallitus esitti joulukuussa yhden opiskelupaikan sääntöä korkeakouluihin.
Suomi tulee saavuttamaan tavoitteensa
Vuonna 2024 noin 44 000 Suomen kansalaista aloitti ensimmäisen korkeakoulututkintonsa suorittamisen.
Se on Haapamäen mukaan iso luku suhteessa siihen, että toiselta asteelta valmistuvien ikäluokkien koko on tällä hetkellä noin 60 000 henkilöä.
Vaikuttaa ilmeiseltä, että tällaisilla koulutusmäärillä Suomi tulee jossain vaiheessa tavoittamaan 50 prosentin korkeakoulutustavoitteensa. Korkakoulutuksen määrän kasvu tulee lähivuosina näkymään myös kansainvälisissä vertailuissa.
– Vuonna 2024 se näkyi ensimmäistä kertaa tutkintojen määrissä, Jukka Haapamäki sanoo.
Artikkelin kommentointi suljettu etuajassa moderoinnin ruuhkautumisen takia.