Kiina on aloittanut suuren sotaharjoituksen Taiwanin ympärillä. Se harjoittelee saaren valtausta ja saartoa.
Kiina pitää Taiwania kapinallisena maakuntana, jonka tulisi palata osaksi Kiinaa.
Taiwanin puolustusministeriön mukaan Kiinan laivaston aluksia ja lentokoneita on pyörinyt saaren ympärillä maanantaiaamusta alkaen.
Kiina asevoimien mukaan harjoituksen tarkoitus on pelotella ”separatistisia voimia”, jotka ajavat Taiwanin itsenäisyyttä.
Kiinan mukaan harjoitus huipentuu huomenna tiistaina.
Asekaupat ja Japanin pääministerin lausunto
Kiina reagoi hyvin herkästi kaikkeen, mikä liittyy Taiwaniin.
Se on viime vuosina järjestänyt näyttäviä sotaharjoituksia Taiwanin ympärillä aina, kun se kokee muiden maiden provosoivan sitä. Näin kävi esimerkiksi vuonna 2022, kun Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneen silloinen puhemies Nancy Pelosi kävi vierailulla Taiwanissa.
Nyt Kiinaa on provosoitunut ainakin kahdesta asiasta.
Marraskuussa Japanin uusi pääministeri Sanae Takaichi totesi, että Japani saattaisi vastata omilla puolustusvoimillaan, jos Kiina hyökkäisi Taiwaniin.
Kiina reagoi jyrkästi lausuntoon ja sen hävittäjät kävivät uhkailemassa japanilaisia lentokoneita.
Ja juuri ennen joulua Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto julkisti valtavat asekaupat, jossa amerikkalaiset yhtiöt myyvät 11 miljardilla dollarilla eli yli 9 miljardilla eurolla aseita Taiwanille.
Kiina määräsi perjantaina useille amerikkalaisille aseteollisuusyhtiöille ja niiden johdolle pakotteita.
Yhdysvaltain uusi strategia vaatii Aasian liittolaisilta lisäpanostusta
Trumpin hallinto julkisti marraskuussa uuden kansallisen turvallisuuden strategian.
Siinä maailma nähdään suurvaltakilpailun näyttämönä, jossa Kiinan ja Yhdysvaltain valtataistelu on keskiössä.
Trumpin hallinto korostaa erityisesti taloudellisen kilpailun merkitystä.
Strategiassa todetaan, että Yhdysvaltain taloudellisen ja teknologisen ylivoiman ylläpitäminen on varmin tapa estää suuren sotilaallisen konfliktin syntyminen Aasiassa.
Taiwanin kysymystä Trumpin hallinto pitää keskeisenä. Strategiassa korostetaan Taiwanin tärkeää maantieteellistä sijaintia Etelä-Kiinan meren ja Kiinaa ympäröivien saariketjujen keskiössä.
Strategiassa puhutaan niin sanotusta ensimmäisestä ja toisesta saariketjusta, jotka kulkevat Aasian läpi.
Niiden puolustaminen nähdään Yhdysvaltain keskeisenä tehtävänä.
Saariketjujen ja niiden välisten salmien suuri strateginen merkitys on ollut Aasian sotilaspolitiikan keskiössä jo vuosikymmeniä.
Ensimmäisen saariketjun ytimessä on Yhdysvaltain pitkäaikaisia liittolaismaita Japanista Filippiineille. Niiden ja Etelä-Korean kanssa Yhdysvalloilla on hyvin tiukat kahdenväliset puolustussopimukset. Samoin alueella on suuri määrä amerikkalaisia joukkoja ja tukikohtia.
Mutta Trumpin hallinto korostaa erityisesti sen liittolaisten roolia yhteisessä puolustuksessa. Se vaatii aasialaisilta liittolaisiltaan merkittävästi vahvempaa panostusta puolustukseen.
Ja juuri siihen Taiwan ja Japani ovat pyrkineet vastaamaan. Molemmat ovat luvanneet nostaa merkittävästi puolustusmenojaan, mikä taas Kiinassa koetaan provokaationa.
Taiwanin liittäminen Kiinaan on Xi Jinpingille henkilökohtainen missio
Kiinan johtaja Xi Jinpingille Taiwanin liittäminen takaisin Kiinaan on lähes pakkomielle. Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA:n mukaan Xi on määrännyt, että Kiinan kansanarmeijalla pitää olla kyky tarvittaessa vallata Taiwan sotilaallisesti jo vuonna 2027.
Kiinan kansanarmeija täyttää vuonna 2027 sata vuotta, mikä on joka tapauksessa Kiinaa hallitsevalla kommunistipuolueelle hyvin tärkeä symbolinen asia.
Tämä ei välttämättä tarkoita, että Kiina olisi todellisuudessa hyökkäämässä Taiwaniin, mutta Xi haluaa, että sillä on siihen kyky.
Kiina on vahvistanut laivastoaan viime vuosina valtavasti. Sillä on jo alusten määrällä mitattuna ylivoimaisesti maailman suurin laivasto. Toki Yhdysvaltain lentotukialusten ympärille rakentuva laivasto lienee suorituskyvyltään edelleen ylivoimainen.
Vastaavasti myös Taiwan on muuttunut.
Sen presidentti Lai Ching-te suhtautuu Taiwanin itsenäistymispyrkimyksiin monia edeltäjiään myönteisemmin. Tosin nyt hän määrittelee kysymyksen siten, että ”Taiwan on jo suvereeni valtio”, joten erillinen itsenäisyysjulistus ei ole tarpeen.
Suurin osa taiwanilaisista kannattaa vallitsevan tilanteen jatkamista. Se tarkoittaa sitä, että Taiwan ei liity Kiinaan, mutta ei julistaudu myöskään muodollisesti itsenäiseksi.
Myös Yhdysvallat ja Trumpin hallinto ajavat samaa, siis vallitsevan tilanteen säilyttämistä.
Merenkulun vapaus
Yhdysvallat korostaa strategiassaan erityisesti Etelä-Kiinan meren tärkeyttä. Trumpin hallinto katsoo, että yhdelläkään vihamielisellä maalla ei saa olla kykyä verottaa tai jopa sulkea erästä maapallon tärkeimmistä laivareiteistä.
Tällä tarkoitetaan luonnollisesti Kiinaa.
Kiina taas pitää Etelä-Kiinan merta yhä voimakkaammin omana etupiirinään.
Xi Jinpingin hallinto näkee myös Aasian suuret saariketjut Yhdysvaltain liittolaisten muodostamana vallina, joka vaikeuttaa Kiinan nousua globaaliksi sotilasmahdiksi.
Tuskin on sattumaa, että Kiina on vahvistanut nimenomaan laivastoaan suorastaan hengästyttävällä tahdilla.