Mittavin peruskorjaus puoleen vuosisataan sulkee Turun tuomiokirkon yleisöltä noin kahdeksi ja puoleksi vuodeksi.
Helmikuun alkupuolella alkavat korjaustyöt on tarkoitus saada valmiiksi adventtiin 2028 mennessä, jotta kansallispyhäkkö olisi valmis aloittamaan Turun kaupungin 800-vuotisjuhlallisuudet entistä ehompana.
Tarkoituksena oli, että osa kirkosta, Tarkk'ampujan kappeli, olisi voitu pitää käytössä kunnostustöiden aikana. Aikeesta jouduttiin tuomiorovasti Aulikki Mäkisen mukaan luopumaan.
– Luotamme rakennusalan ammattilaisiin. Jos he sanovat, että turvallisuussyistä toimimme näin, sitten toimimme näin, toteaa Mäkinen.
Noin 13 000 jäsenen seurakunnan arki ja juhla levittäytyvät evakon aikana Turun muihin kirkkoihin. Yhteistyötä on vireillä myös kaupungin kanssa, jotta toimintoja voidaan viedä Taiteen taloon.
Matkailijoidenkin on siis turha kolkutella kirkon jykevää puuovea lähivuosina.
Talotekniikka täysin uusiksi
Tuomiokirkon peruskorjauksen kustannusarvio on lähes 25 miljoonaa euroa.
Seurakuntayhtymä on varautunut säästöillä ja sijoituksilla, ja peruskorjaukseen on saatu avustusta evankelis-luterilaiselta kirkolta sekä valtiolta neljä miljoonaa euroa kummaltakin.
– Kirkolle on erittäin tärkeä asia, että myös valtio tunnustaa ehkä Suomen tärkeimmän historiallisen rakennuksen arvon ja on valmis panostamaan siihen, iloitsee tuomiorovasti Mäkinen.
Korjauksessa uusitaan muun muassa kirkon koko talotekniikka, joka on peräisin edellisestä suuresta saneerauksesta 1976–1979.
Esimerkiksi sähköjärjestelmä on tullut käyttöikänsä päähän. Seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Kalle Luoman mukaan sen turvallisuutta on varmistettu pienten korjausten ohella muun muassa lämpökuvauksin.
– Ei se vaarallisessa kunnossa ole, mutta uusimisen tarpeessa. Täytyy pitää huolta, että kansallispyhäkkö säilyy turvassa, sanoo Luoma.
Paloturvallisuutta parannetaan uusimalla paloilmoitinkeskus sekä ilmaisimet, ja lisäämällä sammutusjärjestelmiä tiloihin, joissa niitä ei vielä ole ollut.
Ilme säilyy ennallaan – pienin uudistuksin
Katedraalin sisäilme ei peruskorjauksessa juuri muutu. Pääosa töistä tehdään taustatiloissa sekä kirkon lattian alla, missä 1920-luvulla valetuissa betonikanaaleissa kulkevat putket ja kaapeloinnit.
Ehkä näkyvin muutos on, että vanhat kuoriurut poistuvat alttarin edustalta ja uudet tulevat kirkon etelälehterille. Näin esimerkiksi häissä ja kastetilaisuuksissa vieraita mahtuu enemmän etupenkkeihin seuraamaan toimitusta.
Kunnostustöiden valmistelussa on pohdittu myös, miten jumalanpalvelukset elävät ajassa ja muuttuvat seuraavan 50 vuoden tarpeisiin. Kirkkosalin ja muiden tilojen muunneltavuutta lisätään tapahtumien kokoluokan mukaan.
– Hyvin erilainen käyttötapa voisi tulevaisuudessa olla mahdollinen. Voi olla hyvin perinteistä, mutta voi olla myös uudistavaa käyttötapaa, pohtii Mäkinen.
Esteettömyys nykyvaatimusten tasolle
Käsitykset esteettömyydestä ovat muuttuneet 50 vuodessa. Tavoitteena on rakentaa liikuntaesteisille sopiva reitti kadulta kirkkosaliin saakka.
Tuomiokirkkoon tulee myös kaksi hissiä, joista toinen ulos rakennuksen takaosaan. Kiinteistöjohtaja Kalle Luoman mukaan sekin sulautuu melko huomaamattomasti tiiliseinään.
– Ainoa, joka näkyy ulkona, on Ruiskuhuoneen laajennus. Sinne tehdään hissi ja uusi porraskäytävä, jolla saadaan sakastin yläkerta esteettömästi käyttöön.
Noin 85 metriä korkeaan torniin ei hissiä jatkossakaan kannata odotella.
– Sitähän aina kysellään, mutta turvallisuussyistä se ei ole mahdollista, naurahtaa tuomiorovasti Aulikki Mäkinen.