Jos Lahden kaupungin suunnitelmat toteutuvat, vuonna 2030-luvun lopulla Lahden keskustan ja Vesijärven välissä sykkii uusi 20 000 opiskelijan kampus.
– Tarvitsemme uusia työntekijöitä. Väestömme ikärakenne on sellainen, ettemme omin voimin pärjää, sanoo Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Komu (sdp.)
Visio on kunnianhimoinen, sillä tällä hetkellä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kampuksella ahertaa alle 10 000 opiskelijaa. Koska Suomessa ikäluokat pienenevät, iso osa opiskelijamäärän kasvusta tulee ulkomailta, käytännössä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta.
Yle kysyi suomalaisilta korkeakouluilta, kuinka suureksi ne arvioivat ulkomaisten opiskelijoiden määrän 2030-luvulla. Saimme määräaikaan mennessä 37 korkeakoulun vastaukset.
Valtaosa vastanneista korkeakouluista kertoi tavoittelevansa maltillista kasvua kansainvälisten opiskelijoiden määrässä 2030-luvulle mennessä. Alle 10 korkeakoulua tavoittelee kansainvälisen opiskelijamäärän tuplaamista.
Lahdessa toimivat LUT-yliopisto ja LAB-ammattikorkeakoulu eivät lupaa ihan kaupungin toivomia kasvulukuja. Korkeakoulujen oma tavoite on 12 000 opiskelijaa Lahdessa vuonna 2035. Heistä puolet tulisi Suomen ulkopuolelta.
Tällä hetkellä kansainvälisiä opiskelijoita on 28 prosenttia kokonaismäärästä.
– Meillä on jo paljon ulkomaalaisia opiskelijoita. Jos me kolminkertaistaisimme sen määrän, se menisi jo valtavan suureksi, sanoo LUT–yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa.
Korkeakoulut ministeriötä maltillisempia
Muillakin suomalaisilla korkeakouluilla on kasvusuunnitelmia ikäluokkien pienenemisestä huolimatta. Osa korkeakoulujen kasvusta tulee suomalaisten koulutustasoa nostamalla, mutta osansa antavat myös kansainväliset opiskelijat.
Edellisen, Marinin hallituksen tavoitteena oli kolminkertaistaa kansainvälisten korkeakoulututkinto-opiskelijoiden määrä. Lisäksi pyrkimys oli, että 75 prosenttia heistä työllistyisi opintojen jälkeen Suomeen.
Orpon hallituskaudella ei ole asetettu vastaavia määrällisiä tavoitteita, mutta myös nykyinen hallitus pyrkii lisäämään kansainvälisten opiskelijoiden määrää ja heidän työllistymistään Suomeen.
Lappeenrannan–Lahden teknillisessä yliopistossa opiskelee tällä hetkellä 2 200 EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevaa tutkinto-opiskelijaa. Aalto-yliopistolla on vajaat 3 000 EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tullutta opiskelijaa.
Aalto-yliopiston tavoitteena on säilyttää kansainvälisten opiskelijoiden määrä vakaana myös tulevina vuosina. Muissa korkeakouluissa kansainvälisten opiskelijoiden määrä vaihtelee tällä hetkellä noin 100–1 500 opiskelijan välillä.
Osa Ylen kyselyyn vastanneista korkeakouluista ei kertonut täsmällisiä lukuja kasvutavoitteille.
Ainakin Turun yliopisto, Turun AMK, Itä-Suomen yliopisto, Kaakkois-Suomen AMK ja Metropolia AMK aikovat tuplata kansainvälisten opiskelijoiden määrän 2030-luvulle mentäessä.
Kiristynyt maahanmuuttopolitiikka karsii Suomeen hakijoita
Suurin osa Suomen kansainvälisistä opiskelijoista tulee Etelä- ja Kaakkois-Aasiasta.
Suomessa on huomattu, että EU:n sisäpuolelta tulevat opiskelijat palaavat usein opiskelun jälkeen kotimaahansa. Kauempaa tulevat jäävät valmistumisensa jälkeen rakentamaan elämäänsä Suomeen.
– Lähes kaikki Euroopan maat kilpailevat samasta asiasta eli siitä, miten saada motivoituneita ihmisiä ja osaavaa työvoimaa maahan, sanoo toiminnanjohtaja Ida Mielityinen Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:stä.
Mielityisen mukaan Suomella on vielä hyvä maine kansainvälisten opiskelijoiden keskuudessa. Pimeydestä ja kylmyydestä huolimatta Suomella on tarjota vakaita oloja, tasa-arvoa, puhdasta vettä ja ilmaa.
Silti korkeakouluyhteisöä huolettaa, millaista viestiä Suomen kiristynyt maahanmuuttopolitiikka antaa opiskelijamarkkinoille.
Ulkomaalaislaki kiristyy vuoden alusta, jolloin pysyvän oleskeluluvan ehdot tiukkenevat. Tämä vaikuttaa etenkin ammattikorkeakoulusta valmistuviin kansainvälisiin opiskelijoihin.
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ulkomaalaiset opiskelijat eivät saa automaattisesti pysyvää oleskelulupaa, toisin kuin yliopiston käyneet opiskelijat.
– Tämä koskee insinöörejä, tradenomeja ja sairaanhoitajia. Juuri heitä, keitä me tähän maahan tarvitsisimme. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet asetetaan laissa eriarvoiseen asemaan, harmittelee Mielityinen.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston mukaan Suomen hallituksen ja muun yhteiskunnan tavoitteet kansainvälistymisessä ovatkin harvinaisen suuressa ristiriidassa keskenään.
Suomeen tulevilta opiskelijoilta vaaditaan maksukykyä ja kielitaitoa. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevat opiskelijat maksavat täydet lukukausimaksut. Vastikään Suomessa otettiin käyttöön hakijamaksu, mikä pudotti Suomeen hakevien opiskelijoiden määrää.
– On ihan toivottava suunta, että Suomeen tulee enemmän niitä hakemuksia, jotka ovat aidosti harkittuja ja laadukkaita, sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulupolitiikan vastuualueen johtaja Jonna Korhonen.
LUT–yliopiston rehtori Juha-Matti Saksan mukaan korkeakoulut sopeutuvat kulloisenkin hallituksen tahtoon. Toinen asia on se, millainen kuva Suomesta syntyy ulospäin.
– Suurin riski on siinä, jos Suomi alkaa näyttäytyä paikkana, ettei ihminen ole tervetullut. Se on riski yliopistoille ja ammattikorkeakouluille, mutta myös koko yhteiskunnalle. Tarvitsemme tänne motivoituneita, hyviä ihmisiä ympäri maailman jatkossa hyvin paljon enemmän, sanoo Saksa.
Muokattu 9.1.2026 klo 10.22: Täsmennetty tietoja hallituksen tavoitteista ulkomaisten opiskelijoiden määrän kasvattamiseksi. Opetusministeriöllä ei ole Orpon hallituksen aikana ollut määrällisiä tavoitteita opiskelijamäärän kasvattamiseksi.