Ennen Tour de Skin päätösviikonloppua kisan on jättänyt kesken viisi suomalaista.
Iivo Niskanen linjasi jo ennen Touria, että neljän etapin jälkeen voi kotimatka kiinnostella. Torstaina Niskanen löi pillit pussiin, kun ero Tourin kärkeen ei kaventunut takaa-ajokisassa.
Niskanen ehti 10 kilometrin perinteisen nelossijallaan osoittaa, että sairastelujen jälkeen olympiajuna on taas raiteillaan.
– Kuten tiedetään, Iivo osaa valmistautumisen arvokisoihin ilman kilpailuitakin. Oli kuitenkin hyvä, että tuli tuo nelossija ok-hiihdolla. Asiat ovat reilassa, Yle Urheilun asiantuntija Aino-Kaisa Saarinen summaa.
Lauri Vuorinen jäi Tourin avausmatkalla sprintin karsintaan ensi kertaa sitten maaliskuun 2024. Vuorinen jätti Tourin kesken kolmen kisan jälkeen, koska ei tuntenut oloaan ”ihan normaaliksi”.
Vuoriselle lauantain kisa olisi ollut tärkeä, kun hän olisi päässyt kokemaan Val di Fiemmen uudistetun sprinttiradan, jolla pian myös olympialaisia kisataan.
Saarinen pitää tässä vaiheessa varotoimenpiteitä kuitenkin järkevinä.
– Ilman muuta se olisi ollut hänelle tämän Tourin tärkein anti. Nyt se jää saamatta. Toki ihan viisasta lähteä pois, jos tuntuu, ettei kropassa ole kaikki kohdallaan. Olihan hänen hiihtonsa jo viime sprintissä löysää.
– Jos ottaa osaa kisoihin, mutta tulee epäonnistunut suoritus, niin en tiedä, saako radasta sen kummempaa tuntemusta.
Ristomatti Hakola sairastui ja vetäytyi Tourin avausetapin jälkeen.
Niko Anttola vetäytyi kolmen etapin jälkeen – niin ikään varotoimenpiteenä. Anttolan kisat Tourilla olivat tasaisen varmaa suorittamista, kuten tällä kaudella aiemminkin.
– Hän sai varmasti riittävästi kisoja Tourilla. Jos tuntemus on sellainen, on hyvä vetää tässä vaiheessa käsijarrusta ja tarkastaa, että tilanne on menossa oikeaan suuntaan, Saarinen tiivistää Anttolan tilanteen.
Hakolan, Vuorisen ja Anttolan kohdalla paljon määrittelee nyt, millaisia tuntemukset tai sairastumiset ovat olleet.
Hyviä harjoituksia ja kisoja kaivataan eikä varaa sairaspäiville näin lähellä olympialaisia olisi, asiantuntija korostaa.
Niinpä Tourilta vetäytyneistä huolestuttavin kysymysmerkki on Krista Pärmäkoski. Muut suomalaisnaiset jatkavat Tourin päätösviikonloppuun.
– Voihan se olla niin kuin hän itse sanoi, että sairastelu tekee alavireisyyden. Mutta kuinka kauan tämä jatkuu?
– Tietenkään silloin ei kannata kilpailla, jos ei pääse sellaiseen vauhtiin ja tuntuu pahalta. Pitäisi saada kroppa normalisoitua, jotta pääsisi vielä hiihtämään kilpaa ennen olympialaisia, koska niillä kuntoa saa parhaiten boostattua.
Säväyttääkö Moilanen uudelleen?
Saarinen pitää lauantain kisaa uusitulla sprinttiladulla tärkeänä kokemuksena kohti olympialaisia.
– Onhan se tosi tärkeää, että näkee, joutuuko viimeisen mäen päällä esimerkiksi seisoskelemaan tai miten siihen kannattaa lähteä.
– Toivottavasti mahdollisimman moni Suomen urheilijoista pääsisi hiihtämään useammankin erän. Varsinkin Jasmi Joensuu on ollut tosi hyvässä iskussa. Samoin Niilo Moilanen ja Johanna Matintalo.
Suomen miehillä on toistaiseksi vain seitsemän olympiapaikkaa. Voiko Moilanen mahtua mukaan puhtaana sprintterinä?
– Riippuu siitä, kuinka muut suomalaiset hiihtävät. Mutta totta kai, jos hän pystyy esimerkiksi finaalipaikan ottamaan, aika hankalaa on sysätä pois. Ei Suomella top10-hiihtäjiä miehissä ole jonoksi asti millään matkalla.
Saarinen on kaivannut Moilaselta, että tämä pystyisi hiihtämään muillakin matkoilla kuin perinteisen sprintissä.
Siksi Moilaselle huippuonnistuminen uudessa kisaformaatissa 5 kilometrillä oli myös olympianäyttö.
– Niilo osoitti, että on tosi hyvä roikkumaan peesissä ja ottamaan vielä kirin. Näkisin, että hänellä on mahdollisuus viestiinkin, mutta pitää onnistua vielä näyttämään normaalimatkoilla. Eihän Suomen miehillä ole ollut ankkuriainesta, joka pystyy lopussa kirimään.
Niinpä Saarinen pitää Alpe Cermisin loppunousuakin Moilaselle näyttömahdollisuutena.
– Siinäkin roikutaan ja ollaan peeseissä, vaikka se on hyvin erityyppinen kilpailu. Se on kuitenkin vapaan kymppi ja kovakuntoiset pärjäävät. Vaikkei ole Moilasen paras matka, siinä on paikka osoittaa, että löytyy muutakin kuin perinteisen sprinttiä.
Naiset podiumtaistoon?
Jasmi Joensuu, Kerttu Niskanen ja Johanna Matintalo ovat mukavissa asemissa Tourin kokonaiskilpailussa.
Saarinen toivoo, että kovaa nousukuntoa osoittanut Niskanen pääsisi hiihtämään sprinttieriä. Se olisi arvokasta niin hiihdon terävyyden kuin Tourin kokonaiskisan kannalta.
– Kerttuhan on kunnossa ollessaan ihan loistava mäkikiipijä. Kun Kertulla on niin positiivisesti lähtenyt Tour etenemään, hän voi varmasti vähintäänkin puolustaa paikkaansa tai jopa nostaa sitä.
Virpi Kuitusen ja Aino-Kaisa Saarisen jälkeen Tourin kokonaiskisan top3:een ovat suomalaisista kiilanneet Krista Pärmäkoski (toinen 2017 ja kolmas 2019), Kerttu Niskanen (toinen 2023 ja kolmas 2024) sekä Iivo Niskanen (kolmas 2022).
Kyse on myös maastohiihdon tasolle merkittävistä rahapalkinnoista. Tourin voittaja saa 80 000 euroa, kakkonen 55 000, kolmonen 40 000, nelonen 25 000, viides 20 000 ja siitä alaspäin 20 parhaalle.
Loppunoususta voi lähtökohtaisesti odottaa hankalaa Joensuulle ja Matintalolle.
Toisaalta Matintalo esitti Trondheimin yhdistelmäkisassa Saarisen mielestä uransa parasta vapaan hiihtotavan tekniikkaa. Joensuu oli Tourilla 20 kilometrin takaa-ajon neljäs, kun aiemmin hänen paras sijoituksensa maailmancupin normaalimatkalla oli kahdeksas.
– Annetaan nyt naisten yrittää ja tehdä kauden parhaat vapaan suorituksensa. Kun hiihtäjä on kunnossa, silloin taittuu tyyli kuin tyyli ja matka kuin matka, Saarinen vakuuttaa.