Lappeenrantalainen Tuula Keränen sai syksyllä irtisanomislapun käteensä metsäyhtiö UPM:ltä, kun yhtiö lakkautti Kaukaan paperitehtaan kokonaan. Yli 200 vakituista työntekijää sai potkut.
Tuula Keräselle tehtaan sulkeminen oli shokki, mutta hänellä oli takataskussaan valttikortti: toinen koulutus sairaanhoitajana.
– Olin ajatellut, että mikäli paperiteollisuus loppuu, on minulla aina sairaanhoitajan ammattitaito jäljellä, sanoo Keränen.
Mutta syksyllä jysähti toinenkin yt-pommi. Etelä-Karjalan hyvinvointialue irtisanoi yli 300 vakituista työntekijää.
Uutinen veti maton alta suunnitelmalta, joka Keräsellä oli pahan päivän varalle. Eivätkä huonot uutiset jääneet tähän.
Myös teollisuudessa työskentelevä Tuula Keräsen avopuoliso irtisanottiin syksyllä.
– Nyt meitä on kaksi tämmöistä vajaa 60-vuotiasta työtöntä, eikä uusista töistä ole toistaiseksi tietoakaan, sanoo Keränen
Hirmuluvut mahdollisia keväällä
Suomen työttömyysaste kipusi marraskuussa koko Euroopan hurjimmaksi. Yle kertoi asiasta viime viikolla.
Suomessa Etelä-Karjalan työttömyysaste voi nousta keväällä maan korkeimmaksi, kunhan jätti-irtisanomiset alkavat toden teolla näkyä tilastoissa. Näin arvioi Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus.
Huonoimmassa tapauksessa työttömänä olisi 18 prosenttia työvoimasta.
– Tämä vaatisi sen, ettei juuri kukaan irtisanotuista työllistyisi uudestaan, eikä tilanne muilla aloilla paranisi, sanoo Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen ennakointiasiantuntija Edla Inkilä.
Muuallakin Suomessa kuten Lapissa on viime vuonna tehty isoja irtisanomisia niin hyvinvointialueelta kuin teollisuudesta.
– Etelä-Karjalassa tilanteen haastavuutta lisää se, että työttömyysaste on jo valmiiksi ollut melko korkea, ja isot irtisanomiset uhkaavat kasvattaa sitä entisestään, toteaa Inkilä.
Itärajan sulku vaikuttaa
Venäläisten ostosmatkailun loppuminen on jo aiemmin kurittanut Etelä-Karjalan elinvoimaa. Imatralla itärajan sulkeutuminen on näkynyt erityisen voimakkaasti.
Kaupungissa on ollut jo pitkään koko Kaakkois-Suomen korkein työttömyys.
Etelä-Karjalan työllisyysalueen työllisyysjohtajan Sanna Natusen mukaan maakunnan työllisyystilanne osoitti loppusyksystä jo positiivisia merkkejä, kun esimerkiksi Imatralla työttömyys kääntyi laskuun.
Kyseessä voi kuitenkin olla tyyntä ennen myrskyä.
Imatrallekin tuli uusia irtisanomisia, kun hyvinvointialue sulki yt-neuvotteluiden tuloksena Honkaharjun vuodeosastot ja irtisanoi 30 työntekijää.
Hoitoalan tilanteessa oli varoitusmerkkejä jo ennen Etelä-Karjalan hyvinvointialueen irtisanomisia. Sairaanhoitajien, lähihoitajien ja jopa ensihoitajien työttömyys on kasvanut hurjassa tahdissa.
Varsinkin sairaankuljetuksen ensihoitajat olivat aikaisemmin kortistossa harvinaisuus.
Työllisyysjohtaja Sanna Natunen uskoo, että soteala on edelleen tulevaisuuden ala, vaikka nyt on käynnissä valitettava pohjakosketus.
Aavemainen tyhjä tehdas
Tuula Keränen ei vielä näy työttömyysluvuissa, sillä hänellä on työssäolovelvollisuutta UPM:llä kevääseen saakka.
– On raskasta, kun ei ole enää mitään tekemistä. Tunnelma tyhjässä ja hiljaisessa paperitehtaassa on aavemainen, sanoo Keränen.
Keränen on hakenut jo kesätöitä UPM:n Kaukaan sellutehtaalta ja biojalostamolaboratoriolta. Hän on myös kerrannut tietojaan, jotta hän voisi uusia vanhentumaan kerenneet sairaanhoitajan lääkelupansa.
– Nykytilanteessa olen onnellinen jo lyhyistä keikkahommistakin, toteaa Keränen.
Vanha äiti pitää paikkakunnalla
Tuula Keränen irtisanottiin UPM:n Kaukaan tehtaalta nyt jo toisen kerran. Kymmenisen vuotta sitten yhtiö sulki ensimmäisen paperikoneensa, ja Keränen sai silloinkin lähteä.
Hän hyödynsi ajan ja kouluttautui sairaanhoitajaksi. Hän teki vuosia töitä vuorotellen sekä hyvinvointialueella että UPM:n tehtailla.
– Halusin pitää ammattitaidon yllä molemmilla aloilla. Lopulta UPM tarjosi kuitenkin vakituista työtä paperitehtaan laboratoriosta, muistelee Keränen.
Kaukaan tehdas on Keräselle tuttuakin tutumpi, sillä myös hänen isänsä ja isoisänsä työskentelivät aikoinaan siellä.
Osa UPM:ltä irtisanotuista on saanut uusia töitä yhtiön sisältä esimerkiksi Kouvolasta, Raumalta tai Jämsänkoskelta. Keräselle paikkakunnan vaihtaminen ei ole kuitenkaan helppo ratkaisu.
– Olen perheen ainut lapsi ja hoidan yksin muistisairaan äitini kaikki päivittäiset asiat kuten ruokailut. Siksi en pääse irtautumaan toistaiseksi mihinkään, sanoo Keränen.