Eivät aiheuttaneet olympiajääkiekkojoukkueiden kokoonpanojen julkistamiset perjantai-iltapäivänä suuria reaktioita. Yllätyksiä ei nähty sen enempää miesten kuin naisten puolellakaan. Päävalmentajat Antti Pennanen ja Tero Lehterä tekivät maalivahtiosastolta alkaen hyvin odotetut valinnat.
Aloitetaan veskareista.
Oli alusta alkaen selvää, että miesten puolella torjuntavastuun kantaa Juuse Saros, ja yhtä selvää oli, että menneen talven neljän maan turnauksen tapaan tukimiehinä toimivat Kevin Lankinen ja Ukko-Pekka Luukkonen. Varteenotettavia haastajia ei syksyn mittaan ilmaantunut.
Naisissa päävastuu lankeaa todennäköisesti PWHL-maalivahti Sanni Aholalle. Kokenut Anni Keisala pystyy tarvittaessa hoitamaan oman ruutunsa. Emilia Kyrkkö edustaa kolmikossa tulevaisuutta.
Miesten puolustuskalustossa ei nähty minkäänlaista yllätystä. Euroopasta mukaan mahtui odotetusti kokenut Mikko Lehtonen ohi NHL:ssä vain vähän tällä kaudella pelanneen Urho Vaakanaisen. Viime talven huipputurnauskokoonpanosta putosi myös loukkaantumisesta kärsinyt Juuso Välimäki, jonka paikan ottaa tervehtynyt Rasmus Ristolainen.
Lehtonen tuo vaihtoehdon toiseen ylivoimakoostumukseen ja Ristolainen aimo annoksen kovuutta sekä peruspelaamisen luotettavuutta. Kokonaisuutena Leijonien peräpää vaikuttaa jopa vuoden takaista ehjemmältä kokonaisuudelta.
Naisten puolustuskalustoon tuli muutamia muutoksia, mutta peruspermanentti on aiemmilta vuosilta tuttu. Ronja Savolainen ja Jenni Hiirikoski ovat kaikille tuttuja johtotähtiä. Vuoden takaisesta MM-ryhmästä putosivat Oona Poukkula, Krista Parkkonen sekä Ada Eronen. Mukaan nousi parin vuoden arvokisatauon jälkeen Sini Karjalainen, 26.
Barkov ja Laine sivussa
Hyökkäyskalustot olivat nekin hyvin odotetun kaltaisia.
Miehissä valinnat olivat ennalta hyvin selkeät ja vain viimeisistä paikoista käytiin jonkinlaista kisaa. Vuoden takaisesta neljän maan turnauksesta putosivat loukkaantuneet Aleksander Barkov sekä Patrik Laine. Uusina niminä mukaan nousivat odotetusti Oliver Kapanen, Eeli Tolvanen sekä Joel Kiviranta.
Vaihtoehtoisia – tai ainakaan parempia – nimiä oli tarjolla lopulta vain vähän, jos ollenkaan.
Naisilla kokonaisuus oli niin ikään lopulta helposti rakennettavissa. Riippuen, miten Lehterä palettinsa pyöräyttää, keskikaista rakentuu Susanna Tapanin, Noora Tuluksen, Petra Niemisen ja Jenniina Nylundin ympärille. Laidoilta löytyy Elisa Holopaista, Michelle Karvista, Viivi Vainikkaa, Sanni Vanhasta ja niin edelleen.
Rooli- ja syvyyspelaajien ruutuihin Julia Schalin, Emilia Vesa ja Ida Kuoppala olivat hyvin perusteltavissa olevia valintoja.
Emma Nuutinen oli naisten hyökkääjistä kenties mielenkiintoisin nimi. Kokeneen 29-vuotiaan laiturin edelliset arvokisat ovat kuuden vuoden takaa, mutta nyt Auroraliigassa hurjaa tulosta takonut taituri palaa näyttävästi arvokisoihin olympiajäällä.
Eväitä on, mutta niin on uhkakuviakin
Perjantai ei lopulta tarjonnut mitään uutta, ennemminkin vain vahvistuksen pitkälti odotettuihin kokoonpanoihin.
Etenkin miesten puolelta tärkeä huomio liittyy siihen, että Barkovin loukkaantumisesta huolimatta Pennasella on käytössään huippuluokan sentteriosasto sekä suorastaan kuumat nimet erikoistilanteisiin.
Jos ja kun ylivoimapeli rakentuu tulikuuman Dallas-nelikon ympärille, aihiot ovat loistavat. Alivoimapeliin Leijonilla riittää niin ikään huipputason pelaajia Joel Armiasta, Anton Lundellista ja Eetu Luostarisesta alkaen.
Naisten kohdalla iän ikuiset kysymysmerkit ovat edelleen olemassa. Lehterä sai syksyllä tuoreena päävalmentaja loistavan lähdön ja Naisleijonat purjehti hyvän matkan syksyllä ilman tappiota ennen kuin suksi alkoi joulukuun EHT-turnauksessa lipsua – tuolloin Lehterällä ei tosin ollut kaikkia parhaita pelaajia käytössään.
Naisten ilme on ollut uuden valmennuksen alaisuudessa pirteä ja raikas, mutta Yhdysvaltojen ja/tai Kanadan kaataminen olympiajäällä on edelleen melkoinen jäävuori ohitettavaksi. Syyskauden voittoputkella ei ole juuri merkitystä, jos helmikuussa Leijonat ei aidosti pysty ajamaan pohjoisamerikkalaisia ahtaalle.
Omat kysymysmerkkinsä löytyy miestenkin ympäriltä.
Neljän maan turnaus vajaa vuosi sitten jätti lukuisien EHT-turnausten ohella Pennasen prosessista vähintäänkin sekavan kuvan. Vaikka menneen syksyn EHT-karkelot eivät liity olympialaisiin, eivät ne ainakaan ole hälventäneet sekavan prosessin ympärillä leijuneita kysymysmerkkejä.
Kenties merkittävin kysymys kuuluu: onko valmennuksesta ulosmittaamaan pelaajista ulosmitattavissa oleva tulos?
Aihiot ovat, mutta niin on uhkakuviakin – molemmilla porukoilla.
Milano-Cortinan talviolympialaiset nähdään ja kuullaan Ylen kanavilla 6.–22. helmikuuta 2026.
Naisten olympiajääkiekko alkaa Milanossa 5. helmikuuta ja miesten turnaus 11. helmikuuta.