Saga Vanninen voi toistaa Seppo Rädyn mahtavan tempun – valmentaja avautuu rankasta viime vuodesta

Saga Vanninen tavoittelee hallikaudella kolmatta peräkkäistä MM-mitaliaan. Erki Nool on asettanut urheilijalleen kovia tavoitteita tälle talvelle.

Saga Vannisella on vaikeaa.
Saga Vannisen viime vuosi oli mahtava. Ainoastaan Tokion MM-kisoissa hän pettyi. Kuva: NurPhoto / Getty Images

Yle esittää Tampereen hallikisan, Espoon SM-hallit ja Torunin MM-hallit kanavillaan.

Moniottelija Saga Vanninen, 22, oli viime talvena kuuma yleisurheilija kahdella arvokisavoitollaan 5-ottelussa. Hän otteli kahden viikon sisään ensin EM-hallikultaa ennätyspistein 4 922 ja pian sen jälkeen sisäratojen MM-voittoon.

Vannisen virolaisvalmentaja Erki Nool kertoo Yle Urheilulle, että suomalaistähti aikoo panostaa hallikauteen myös tänä vuonna. Sisäratojen maailmanmestaruuskisat käydään poikkeuksellisesti kolmatta vuotta putkeen, tällä kertaa maaliskuun lopussa Puolan Torunissa.

Vannisella on mitaliputki MM-halleista, sillä kaksi vuotta sitten Glasgow'n kisoissa hän sijoittui hopealle Belgian Noor Vidtsin jälkeen. Suomen yleisurheilutähdellä on nyt hyvät mahdollisuudet saavuttaa kolmas peräkkäinen MM-hallimitali.

Saga Vanninen otteli maaliskuun Nanjingin MM-halleissa mestariksi. Kulta varmistui 800 metrillä.

Seppo Rädyn temppuun

Viimeksi samassa yleisurheilun arvokisatapahtumassa kolmeen peräkkäiseen mitaliin yltänyt suomalainen on keihäslegenda Seppo Räty. Tohmajärven mies oli olympiamitaleilla 1988, 1992 ja 1996. Sittemmin esimerkiksi Tero Pitkämäki on ollut kolmesti MM-mitaleilla, mutta ne eivät ole tulleet peräkkäisiltä kerroilta (2007, 2013, 2015).

Seiväshyppääjä Wilma Murto ylsi vuosina 2022–2023 kolmeen peräkkäiseen arvokisamitaliin, mutta ne olivat kaikki eri arvokisatapahtumista. Münchenissä hän voitti 2022 ulkoratojen Euroopan mestaruuden, maaliskuussa 2023 Istanbulissa EM-hallikultaa ja saman vuoden ulkoratojen MM-kisoissa Budapestissa pronssia.

Nool sanoo, että Vannisen harjoittelussa ollaan viimevuotiseen tilanteeseen nähden pari viikkoa jäljessä. Syynä on se, että talven arvokisat ovat nyt myöhemmin kuin viime vuoden ensimmäiset.

Apeldoornin EM-hallit olivat maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Vanninen otteli kyseisellä kaudella kolme kertaa, joista ensimmäinen oli helmikuun alussa Tallinnassa.

– Viime vuonna ensimmäinen kilpailu oli jo 2. tammikuuta. Nyt on otettu pikkaisen rauhallisemmin, koska MM-hallit pidetään sen verran myöhemmin.

Seppo Rädyn kolmien olympialaisten mitaliputki käynnistyi 1988 Soulissa.
Seppo Rädyn kolmien olympialaisten mitaliputki käynnistyi 1988 Soulissa. Kuva: Getty Images

Emotionaalisesti vaikea vuosi

Vanniselle ja Noolille viime vuosi oli valmennussuhteen ensimmäinen yhteinen kokemus. Hallikaudella 5-otteluita oli siis kolme ja kesällä 7-otteluita kaksi.

Hallikausi päättyi maalis-huhtikuun vaihteessa, ja ulkoratakautta Vanninen aloitteli kesäkuussa yksittäisillä lajeilla. Heinäkuun alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa Bergenissä hän otteli mestariksi maukkain SE-pistein 6 563.

Vuoden viidestä ottelusta heikoin osui päätavoitteen eli Tokion MM-ottelun kohdalle. Suomalaisen seitsemäs tila oli sijoituksellisesti ok, mutta tuloksellisesti hän jäi monissa lajeissa kauas parhaastaan.

Nool pohti tuolloin Yle Urheilulle, että tammikuussa alkanut ja syyskuun loppuun asti kestänyt kausi oli ajallisesti liian pitkä. Vuoden 2000 Sydneyn 10-ottelun olympiavoittaja pysyy edelleen kannassaan.

– Aika pitkä kausihan se oli. Oli emotionaalisesti tosi vaikeaa.

– Ensimmäisessä kisassa tuli heti Suomen ennätys (Tallinnan ottelu). Tuli painetta siitä, tapahtuuko sama EM-halleissa. Sen jälkeen oli polvivaivaa, minkä takia Nanjingin MM-halleista tuli vaikea.

Saga Vanninen kättelee presidenttiparia.
Saga Vannisen arki pyörii harjoittelun ympärillä. Itsenäisyyspäivänä hän ehti piipahtaa Linnan juhlissa. Kuva: Jani Saikko / Yle

Ennätys maailmanluokkaa

Vannisen viime talven EM-halleissa tekemä SE 4 922 on kansainvälisesti erittäin kovan luokan tulos. Hän on kaikkien aikojen listalla sijalla 11. Belgian Nafissatou Thiamin ME-tulos on 5 055 ja Puolan Adrianna Sulek-Schubertin kakkostulos 5 014.

Nool on asettanut urheilijalleen kunnianhimoisia tavoitteita tällekin hallikaudelle.

– Joissakin lajeissa hän voi tehdä oman ennätyksensä. Kuulassa pitäisi nostaa vähän tulostasoa, vaikka viime vuonnakin paras tulos oli kova, 15,80. Teknisesti pitää parantaa, Nool linjaa.

Korkeus oli Vanniselle aiemmin vaikea laji, mutta viime vuonna hän vakiinnutti tasonsa 180-hyppääjänä. Hyvässä pistelajissa suomalaisella on potentiaalia nähtyä parempaan.

– Sellainen 183–185 voisi tulla. Se olisi tosi hyvä. Korkeus on pisteissä tosi kallis laji naisille. Erot voivat muodostua siinä tosi isoiksi.

Saga Vannisen korkeus oli viime vuonna varmalla tasolla. Tässä hän ylittää U23-EM-kisojen kultaottelussaan 180.

Noolin mukaan Vanninen ottelee tämän hetken suunnitelman mukaan vain MM-halleissa. Yksittäisiä 2–3 lajin kisapäiviä hän vetää Suomessa ja Tallinnassa.

Vanninen on mukana, kun Tampereella kisataan 21. tammikuuta kansainvälisen tason hallikisat. Hän osallistuu myös helmi-maaliskuun vaihteessa järjestettäviin Espoon SM-halleihin.

Arvokisoissa menestyvän Vannisen vuoden päätavoite siintää kuitenkin elokuun puolivälissä ulkoradoilla Birminghamin EM-kisoissa. Siellä suomalaistähti voi kamppailla onnistuessaan Euroopan mestaruudesta.

Yle esittää Tampereen hallikisan, Espoon SM-hallit ja Torunin MM-hallit kanavillaan.