Netflix näyttää kiipeilijän hurjan tempun suorana – kysyimme asiantuntijalta, onko tässä mitään järkeä

Free Solo -dokumentista tuttu Alex Honnold kiipeää ensimmäisenä maailmassa yli 500 metriä korkeaan pilvenpiirtäjään ilman turvavarusteita.

Valkoinen mies punaisessa t-paidassa ja sinisissä shortseissa seisoo kädet vyötäröllä pilvenpiirtäjän edessä ja katsoo sitä päin.
Alex Honnold aikoo kiivetä Taipei 101 -pilvenpiirtäjän huipulle ilman turvavaljaita suorassa lähetyksessä. Kuva: Corey Rich / Netflix © 2025

508 metriä, 101 kerrosta. Niin korkea on Taipein korkein pilvenpiirtäjä Taipei 101.

Ja niin korkealle Alex Honnold aikoo kiivetä suorassa Netflix-lähetyksessä 23. tammikuuta.

Tempauksesta tekee erityisen se, että Honnold kiipeää ilman valjaita tai köyttä. Putoaminen merkitsee käytännössä varmaa kuolemaa.

Sosiaalisessa mediassa kiipeämistä on paheksuttu. Instagramissa Honnoldia on pyydetty perumaan suunnitelmat ja keskittymään perheeseensä.

Miten vaarallisesta tempauksesta on kyse? Ja onko sen näyttäminen suorana eettistä, kun Tiktok-haasteet saavat jo nyt nuoret kiipeilemään katoille ja radiomastoihin?

Netflix ei ole kommentoinut lähetyksen eettisyyttä. Kysyimme suomalaiskiipeilijältä, mitä tempauksesta pitäisi ajatella.

Aktiivikiipeilijälle helppo suoritus

– Hauska stuntti, kiipeilijä Joonas Sailaranta kuvailee tempausta.

Sailaranta, 43, on yksi Kiipeilyareena-ketjun perustajista ja tehnyt töitä erityisesti kiipeilyturvallisuuden parissa.

Hän muistuttaa, että Honnold edustaa kalliokiipeilyn korkeinta eliittitasoa. Oscar-palkitussa Free Solo -dokumentissa (2018) Honnold kiipesi El Capitan -nimisen vuorenseinämän Yosemiten kansallispuistossa. 900-metrinen Freerider-reitti on tiettävästi maailman vaikein ilman köyttä kiivetty reitti.

Klättraren Alex Honnold klamrar sig fast vid bergväggen.
Alex Honnold kiipesi Freerider-reitin kesällä 2017. Suoritukseen meni kolme tuntia 56 minuuttia. Kuva: National Geographic

Taipei 101 ei ole lainkaan niin haastava. Reitti koostuu pitkälti samojen liikkeiden toistamisesta, joten haaste tulee lähinnä fyysisyydestä ja sääoloista. Haastatteluissa Honnold on verrannut urakkaa crossfitiin.

Rakennuksen keskiosa koostuu kahdeksasta laatikkomaisesta kokonaisuudesta. Ylöspäin levenevien laatikoiden kiipeäminen on raskasta, mutta niiden päällä on parvekkeet, joilla Honnold pystyy keräämään voimiaan.

Sailaranta sanoo, että kiipeilijät ovat tottuneet seisomaan vaikka parin millin graniittikiteillä. Huipputason kiipeilijä pystyisi hänen mukaansa kiipeämään Taipei 101:n seinää teoriassa vaikka ikuisesti.

– Uskaltaisin jopa väittää, että tuo on monen aktiivikiipeilijän mittapuulla helppo suoritus. Eri asia on, kuinka moni lähtisi kiipeämään ilman köyttä helppoakaan suoritusta.

”Hämähäkkimiehenä” tunnettu Alain Robert on toistaiseksi ainut Taipei 101:n kiivennyt. Köysillä rakennuksen vuonna 2004 huiputtanut ranskalainen on samoilla linjoilla Sailarannan kanssa. Kun Climbing-lehti kysyi Robertilta, pääseekö Honnold rakennuksen huipulle, vastaus oli välitön:

– Voi, kyllä. Olen varma, että se onnistuu häneltä hyvin helposti.

Kiipeilijä Alain Robert kiipeää Taipei 101 -pilvenpiirtäjää ylös.
Taipei 101 oli maailman korkein rakennus, kun Alain Robert kiipesi sen joulupäivänä 2004. Nyt se on listan sijalla 11. Kuva: Eddie Cheng / EPA

Temppu voi rohkaista nuoria

Vaikka Taipei 101 -pilvenpiirtäjän kiipeäminen on huippukiipeilijälle ”helppoa”, suora tv-lähetys herättää Sailarannassa ristiriitaisia tunteita.

Viime vuosina on uutisoitu nuorista, jotka kiipeävät kerrostalojen katoille somehaasteiden kannustamina. Joulukuussa kolme nuorta kiipesi Teiskon yli 300-metriseen radio- ja televisiomastoon. Yksi heistä putosi kuolemaansa.

Sailaranta uskoo, että Honnoldin tempaus voi saada nuoria kokeilemaan vaarallisia kiipeilyjä.

– On täysin mahdollista, että se madaltaa kynnystä hölmöilyyn, koska urbaanissa ympäristössä on mahdollisuuksia aika lähellä.

Honnoldin tempausta kritisoidaan Instagram-postausten alla:

Soolokiipeilyä itsessään Sailaranta ei tuomitse. Hän on harrastanut sitä jonkin verran itsekin.

Haastavimmat Sailarannan sooloamista reiteistä ovat olleet karkeasti arvioituna keskivertoharrastajan tai muutaman vuoden kiivenneen maksimitasoisia. Sailaranta ei halua kertoa tarkkaa vaikeustasoa tai reittien sijaintia, koska se tuntuisi mauttomalta.

Kiipeilypiireissä sooloamisesta ei välttämättä kerrota kavereille, eikä sillä kehuskella. Soolot tehdään yleensä omassa rauhassa, poissa katseilta. Sailaranta myöntää, että nuorempana soolokiipeilyyn liittyi myös näyttämisen tarvetta.

Soolokiipeilystä saadut kiksit eivät Sailarannan mukaan tule pelkäämisestä vaan nimenomaan tunteesta, että on täysin kontrollissa omasta suorituksestaan.

– On stereotypia, että kiipeilijä on adrenaliiniaddikti. Se ei pidä paikkaansa. Kyse on absoluuttisesta kontrollista, missä mieli ja keho tekevät yhdessä töitä, hän selittää.

– Turvallisuusihmisenä pitäisi varmaan sanoa, että sooloilu on täysin vastuutonta. Mutta kiipeilijänä täytyy olla rehellinen. Asioita tehdään siitä huolimatta, mitä jotkut ovat niistä mieltä.

Mies punaisessa t-paidassa kiipeää kallionseinää ilman turvavarusteita, toinen mies varmistaa alla.
Sailaranta aloitti kiipeilyn 11-vuotiaana. "Silloin oltiin ilman kännyköitä. Vanhemmat heittivät 25 kilometrin päähän kallioille ja jättivät sinne. Nykyään siitä tulisi varmaan lastensuojeluilmoitus." Kuva: Toni Luhio

Tylsää televisiota?

Alex Honnold sanoi hiljattain Jay Shettyn podcastissa, että kuka tahansa kiipeilijä kiipeäisi Taipei 101:n, jos siihen tarjoutuisi mahdollisuus.

Sailaranta korostaa kuitenkin, että urbaani kiipeily on hyvin pienen piirin harrastus. Useimmat kiipeilijät unelmoivat rakennusten sijaan hienoista vuorista tai kallioseinistä.

– Rakennukset eivät vedä monia puoleensa, vaikka niitä välillä katsellaankin ja vitsaillaan, että tuostahan pääsisi Kansallisteatterin kylkeä pitkin ylös.

Itse hän ei lähtisi sooloamaan Taipei 101:tä. Reitti olisi teknisesti helppo mutta henkisesti vaativa.

Valkoinen mies punaisessa t-paidassa ja sinisissä shortseissa istuu kaitella, taustalla kaupunki ja korkea pilvenpiirtäjä.
Alex Honnold on kuvaillut pelkoa tunteeksi, jonka voi asettaa sivuun samaan tapaan kuin nälänkin. Kuva: Corey Rich / Netflix © 2025

Honnoldin urakka alkaa 23. tammikuuta kolmelta aamuyöstä Suomen aikaa. Sailaranta ei osaa vielä sanoa, avaako hän lähetyksen.

Hän huomauttaa, että kiipeily on hankala laji televisioida. Liikkeiden vaikeutta on maallikon vaikea hahmottaa, ja homma on hidasta. Esimerkiksi boulderointiin kuuluu kaikenlaisia näyttäviä hyppyjä, mutta pilvenpiirtäjän seinällä showmaisia liikkeitä tuskin nähdään.

Jos Honnold toistaa kolmen tunnin ajan muutamaa helppoa liikettä, onko vaarana, että lopputulos on suorastaan tylsä?

– Tuo on ihan hyvä pointti. Potentiaalisesti se voi olla huonoa televisiota.