Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Korallit näyttävät kasveilta, mutta ovat selkärangattomia eläimiä. Liian lämmin merivesi on korallieläimille kohtalokasta.
Global Tipping Points -raportin mukaan trooppiset koralliriutat kuolevat, kun ilmaston keskilämpötila nousee 1,2 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Kyseinen piste on ylitetty, sillä Maailman ilmatieteen järjestön mukaan vuosi 2024 oli jo 1,55 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi.
Tutkijat pitävät koralliriuttojen tuhoa varmana.
Seuraukset horjuttavat maailman vakautta monella tavalla. Koralliriutat ovat yksi niin sanotuista keikahduspisteistä ja niiden tuho johtaa osaltaan raportin mukaan ”uuteen todellisuuteen”.
Korallien taloudellinen arvo hengästyttää
Maailman talousfoorumi kertoo, että koralliriuttojen ekosysteemipalveluiden arvo on 9,9 biljoonaa dollaria eli noin 8300 miljardia euroa vuodessa. Ekosysteemipalvelu tarkoittaa kaikkea aineellista ja aineetonta hyötyä, mitä luonto tuottaa ihmiselle.
Summa on niin suuri, että sitä on vaikea hahmottaa. Seuraava grafiikka pyrkii havainnollistamaan korallien arvoa.
Nordean ilmastoasiantuntija Matti Kahra kertoo, että koralliriuttojen tuhoutumisen vaikutuksia maailmantalouteen on erittäin vaikea arvioida tyhjentävästi.
Kukaan ei osaa täsmällisesti kertoa, millainen ketjureaktio voi vuosikymmenien kuluessa syntyä.
– Kyseessä on merkittävä tietoaukko. On vaikea nähdä, että meillä olisi nykyisellään keinoja korvata koralliriuttojen tarjoamia luonnon palveluita, Kahra sanoo.
Korallien arvo on vajaa 10 prosenttia koko maailman bruttokansantuotteesta Kansainvälisen valuuttarahaston tilastojen perusteella.
Kahra täsmentää, että maailmantalous ei kuitenkaan romahda yhdessä yössä. Pidemmällä aikavälillä talouskasvulle aiheutuu varmasti haittaa.
Lyhyen aikavälin vaikutukset esimerkiksi matkailuun ja kalastukseen ovat helpommin ennustettavissa.
Puoli miljardia ihmistä ilman ruokaa tai turvaa
Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton mukaan yli 500 miljoonaa ihmistä saa elantonsa suoraan koralliriutoilta. Kun riutat tuhoutuvat, satojen miljoonien ihmisten ruokaturva ja elanto ovat uhattuna. Siitä voi aiheutua epävakautta ja pakolaisuutta.
Seuraukset osuvat kipeimmin maailman köyhimpiin valtioihin.
Koralliriuttojen tuhoutuminen romahduttaa rannikoiden kalakannat.
Miina Mäki, meribiologi
Meribiologi Miina Mäki John Nurmisen säätiöstä kertoo, että koralliriuttojen tuhoutuminen romahduttaa rannikoiden kalakannat. Paikallisia kalastajia odottaa vaarallinen matka kauemmas merelle.
– Suuret kalastusalukset tyhjentävät meriä ja paikalliset yhteisöt kärsivät enemmän. Merellä odottaa konflikti, Mäki toteaa.
Koralliriutat myös suojaavat myrskyiltä ja luovat turismia.
Koko meriluonto uhattuna
Koralliriutat ovat luonnon monimuotoisuudelle korvaamattomia: YK:n mukaan kaikista merien lajeista noin neljäsosa on riippuvainen koralliriutoista.
Mäen mukaan asian ymmärtää, kun ajattelee riuttojen sijasta autiota merenpohjaa – siellä ei ole kaloille juuri mitään.
Koralliriuttojen luoma ravintoketju alkaa pohjalta ja ulottuu isompiin eläimiin, kuten valaisiin, hylkeisiin ja lintuihin. Mäki vertaa tilannetta Itämereen:
– Jos Itämerestä häviää rakkohauru, häviävät silakan kutupaikat. Silakan mukana vähenevät sitä syövät lajit, kuten petokalat tai hylkeet.
Koralliriutat toimivat tuhansien kalalajien lisääntymispaikkoina. Kun ne tuhoutuvat, kalojen määrä vähenee.
Pienemmät kalamäärät lisäävät painetta kalastaa jäljellä olevia lajeja enemmän. Meret tyhjenevät nopeammin.
– Tällä menolla kalaa ei riitä kaikille, Mäki kiteyttää.
Nouseeko ruoan hinta?
Koralliriuttojen tuho vaikuttaa todennäköisesti myös nykyiseen ruoantuotantoon.
Villikalasta valmistetaan proteiinipitoista kalarehua. Sitä käytetään kanan- ja sianlihantuotannon ohella erityisesti kalaviljelylaitoksilla. Vaikutukset voivat olla tuntuvia, sillä vuonna 2024 julkaistun tutkimuksen mukaan yhden viljellyn kalakilon tuottamiseen tarvitaan vähintään neljä kiloa villikalaa.
Kalasaaliin vähentyessä korvaava proteiini pitäisi löytää muualta. Tämä saattaa nostaa ruuan hintaa ja lisätä painetta maankäyttöön. Se olisi ongelma myös luonnon kannalta, sillä nykyäänkin maatalous aiheuttaa maailmalla eniten metsäkatoa.
Kahra haluaa muistuttaa ihmisen kekseliäisyydestä.
– Yhteiskuntien keskeinen vahvuus on ollut sopeutuminen. Asioita kyetään tekemään uudella tavalla.
Koralliriuttoja yritetään auttaa
Tutkijat jalostavat koralleja, jotka sietävät lämpöä paremmin. Koralleja istutetaan meriin, mutta työn mittakaava on valtava.
Pelkästään Australiassa sijaitseva Iso valliriutta eli maailman suurin koralliriutta on pinta-alaltaan hieman suurempi kuin Suomi.
Mittakaavan lisäksi haasteita ovat myös aika ja epävarmuus. Istutukset saattavat epäonnistua ja koralliriuttojen muodostuminen on hidasta.
Ison valliriutan nykyinen muoto on kehittynyt noin 10 000 vuotta. Yhteensä se on yli puoli miljoonaa vuotta vanha.
Koralliriuttojen tuhoutumisen kaikkia vaikutuksia ei tunneta.