Niin kutsutut elinvoimakeskukset aloittivat toimintansa vuoden alussa.
Elinvoimakeskukset korvaavat entiset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset eli ely-keskukset. Osa elyille kuuluneista tehtävistä on siirretty kokonaan uudelle Lupa- ja valvontavirastolle, mutta suurin osa tehtävistä on nyt elinvoimakeskuksilla.
Itä-Suomen elinvoimakeskus on yksi koko maan suurimmista. Se toimii kolmen maakunnan alueella: Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Savossa.
Kysyimme keskuksen ylijohtajalta Ari Niiraselta, mitä itse kunkin pitäisi uudesta viranomaisesta tietää.
Mikä on Itä-Suomen elinvoimakeskus?
– Se on keskus, joka hoitaa esimerkiksi elinkeinojen, maatalouden, liikenteen, maahanmuuton ja kotoutumisen, yrittäjyyden ja yritysrahoituksen asioita Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Savossa. Se on ainoa valtion aluehallinnon virasto tällä alueella. Työntekijöitä keskuksella on noin 260.
Miten keskuksen toiminta on lähtenyt käyntiin?
– Suunnitellusti. Palvelujen pitäisi jatkua normaalisti, vaikka organisaatio on muuttunut. Asiantuntijat ja yhteyshenkilöt ovat pitkälti samoja kuin aiemmin ely-keskuksissa.
Mitä muutos tarkoittaa tavalliselle kansalaiselle?
– Suurimmalle osalle asiakkaista muutos näkyy lähinnä nimen vaihdoksena: se, mikä oli ennen ely, on nyt elinvoimakeskus. Palvelut, kuten yritystukien ja maatalousasioiden hoito, jatkuvat samoilla henkilöillä kuin ennenkin. Muutoksia on tapahtunut lähinnä heidän esihenkilöissään.
Millainen rooli elinvoimakeskuksella on alueen kehittämisessä?
– Keskuksen kautta kulkee vuosittain yli 300 miljoonaa euroa, ja kun maataloustuet lasketaan mukaan, jopa yli puoli miljardia. Rahoituksella tuetaan yrityksiä, hankkeita ja maataloutta. Suurimmat työkalut ovat EU:n rakennerahastot ja maaseudun kehittämistuet.
Miten varmistatte, että palvelut eivät keskity liikaa?
– Vaikka päätoimipaikka on Kuopio, toimimme tasapuolisesti myös Joensuussa ja Mikkelissä. Tavoitteena on, että palvelut ovat saatavilla koko alueella ja edustus on maakunnissa mahdollisimman tasaveroista.
Miten valtion säästöt vaikuttavat keskuksen toimintaan?
– Säästöpaineet näkyvät esimerkiksi toimintamäärärahoissa ja henkilöstökuluissa. Niihin kohdistuvat samat säästöt kuin muihinkin valtion viranomaisiin. Palvelujen jatkuvuus pyritään kuitenkin turvaamaan.
Oliko koko tämän uudistuksen tarkoitus vain säästäminen?
– Uudistuksen ensisijainen tavoite ei ollut säästö, vaan lupa- ja valvontakäytäntöjen sujuvoittaminen sekä hallinnon selkeyttäminen. Säästöpaineet näkyvät silti arjessa, kuten koko valtionhallinnossa.
Mitkä ovat Itä-Suomen elinvoiman vahvuudet ja haasteet?
– Alueella on vahvaa teknologia- ja elintarviketeollisuutta, mittavat vesistöt ja suuri osa Suomen maidontuotannosta. Haasteita ovat saavutettavuus, väestön ikärakenne ja työperäisen maahanmuuton tarve.
Mikä on viestisi itäsuomalaisille juuri nyt?
– Itä-Suomessa on mahdollisuus elää ja menestyä. Elinvoimakeskus tekee töitä sen eteen yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa.