Satelliittipaikannusjärjestelmien häirintä on viime vuosina haitannut Maanmittauslaitoksen tekemiä ilmakuvauksia. Viime vuonna kuvaukset saatiin kuitenkin toteutettua onnistuneesti pienin muutoksin.
– Häirinnän vuoksi osa aineistosta jouduttiin keräämään lentämällä normaalia matalammalla, kertoo peruspaikkatiedoista ja paikannuksesta vastaava johtaja Heli Laaksonen tiedotteessa.
Tämä hidasti työn etenemistä. Häirinnän vuoksi lentokoneet joutuivat lentämään enemmän. Tästä koitui Laaksosen mukaan kymmenien tuhansien eurojen lisäkulut.
GPS-järjestelmien häirintä on aikaisemminkin haitannut kuvausta. Vuonna 2024 kuvaukset menivät osittain pilalle sen vuoksi.
Eniten häirintää Kaakkois-Suomessa
Eniten häirintää on ollut Kaakkois-Suomessa. Viime vuoden aikana häirintä laajeni myös Koillis-Suomeen ja Koillis-Lappiin.
Heli Laaksonen ei lähde arvioimaan häirinnän syitä. Aiemmin esimerkiksi Suomenlahden GPS-häiriöiden on arvioitu olevan Venäjän muualle kohdistaman GPS-häirinnän lieveilmiö.
Maanmittauslaitos ilmakuvasi viime vuonna kolmasosan Suomea ja laserkeilasi kuudesosan. Laserkeilauksella tarkoitetaan kuvaustekniikkaa, jossa lasersäteen avulla mitataan etäisyyksiä ja saadaan alueesta kolmiulotteista tietoa.
Nyt vuoden 2025 aikana kuvatut ilmakuvat ja laserkeilausaineistot on julkaistu Karttapaikka-palvelussa.
Suomea on kuvattu vastaavalla tavalla kuuden vuoden ajan. Maanmittauslaitoksen asiantuntijat laativat ilmakuvien ja mittausten avulla kolmiulotteisen mallin, jossa näkyvät maanpinnan muodot, puut ja rakennukset.
Kouvola jäi ensin laserkeilaamatta häirinnän takia
Vuoden 2024 ongelmien vuoksi Kouvola jäi kokonaan laserkeilaamatta paikannuksen häirinnän vuosi. Nyt työ saatiin valmiiksi.
Paikannusjärjestelmien häirinnän vuoksi ilmakuvaus oli silti tavallista työläämpää ja hitaampaa.
Vuonna 2025 kuvattiin myös muun muassa Rovaniemen, Porin ja Lahden alueita sekä laserkeilattiin Seinäjoki ja Kittilä.
Aineisto viranomaisten käyttöön
Useat viranomaistahot hyödyntävät ilmakuvaus- ja laserkeilausaineistoa. Maanmittauslaitos vastaa aineiston hankkimisesta ja päivittää sen avulla maastotietokantaa, joka on Suomen karttojen ja karttapalveluiden pohjana.
Kuvien perusteella Metsähallitus ja Metsäkeskus voivat esimerkiksi pitää kirjaa alueen puustosta tai Ruokavirasto valvoa viljelyä. Myös puolustushallinto käyttää kuvaa.
Kansallinen ilmakuvaus- ja laserkeilausohjelma jatkuu tänä vuonna.
Aineiston hankinta maksaa vuosittain noin neljä miljoonaa euroa.