Turku ohitti Tampereen väestönkasvussa ensimmäistä kertaa lähes 50 vuoteen – mitä tapahtui?

Turku voittaa Tampereen kansai­nvälisessä vetovoimassa. Tampere menettää asukkaita erityisesti naapurikuntiin.

Kuvassa on näkymä kahdesta suomalaisesta kaupungista: vasemmalla Tampereen Näsinneula ja oikealla Turun tuomiokirkko.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Turku voitti Tampereen väestönlisäyksessä viime vuonna 400 ihmisellä. Kuva: Sanni Isomäki ja Arash Matin / Yle

Tampereen ja Turun välinen perinteinen kilpailu on saanut harvinaisen käänteen.

Turku ohitti viime vuonna Tampereen väestönkasvussa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1977.

Tieto on yllättävä, sillä Tampere on ollut viime vuosina Suomen vetovoimaisin kaupunki, ja väkiluku on kasvanut kohisten.

Ennätys tehtiin vuonna 2023, jolloin kaupungin väkiluku nousi noin 6 000 ihmisellä.

Viime vuonna Tampereen kasvu kuitenkin kääntyi selvään laskuun.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan väkiluku nousi edelleen, mutta noin 1 800 henkeä vähemmän kuin edellisvuonna.

Turussa kasvu on puolestaan ollut poikkeuksellisen nopeaa viimeisen kolmen vuoden aikana, vaikka kasvu on jäänyt määrällisesti Tampereesta viime vuoteen asti. Silloin Turun väestönlisäys ohitti Tampereen 400 henkilöllä.

Turun suhteellinen väestönlisäys oli viime vuonna 1,83 prosenttia ja Tampereen 1,31 prosenttia.

Turku kiinnostaa enemmän kansainvälisesti

Turun kasvun taustalla on erityisesti kansainvälinen vetovoima, kertoo aluetutkija ja Turun kaupungin strategiajohtaja Timo Aro.

Viime vuonna Turku sai ulkomailta noin 400 henkeä enemmän muuttovoittoa kuin Tampere. Myös Turun muuttovoitto maan sisällä oli 300 henkilöä Tamperetta suurempi.

Lisäksi Turku sai vieraskielisistä muuttovoittoa maan sisältä 495 henkilöä, kun Tampere kärsi vieraskielisistä muuttotappiota 227 henkilöä.

– Toisin sanoen Turku on vetovoimaisempi niin kansainvälisessä muuttoliikkeessä kuin maahanmuuttajien jatkomuutoissa Suomen sisällä, Aro tiivistää.

Naapurit vievät asukkaita Tampereelta

Muutoksen taustalla on myös se, että viime vuonna kaupungista muutti pois lähes 16 700 ihmistä. Se on enemmän kuin koskaan ennen.

Pääosin muuttajat suuntaavat naapurikuntiin.

– Tampereen välittömässä läheisyydessä olevat kehyskunnat ovat poikkeuksellisen vetovoimaisia. Ne houkuttelevat erittäin paljon Tampereen lähtömuuttajia, Aro sanoo.

Ennakkotietojen mukaan viime vuonna kolme Tampereen naapuria oli kymmenen kärjessä kuntien välisessä nettomuutossa eli siinä, paljonko ne saivat muuttovoittoa maan sisällä.

Kehyskunnista eniten muuttajia veti Nokia.

Moni perhe joutuu etsimään kotia naapurikunnista, koska Tampereella on liian paljon yksiöitä suhteessa muuhun asuntokantaan.

Työttömyys kurittaa Tamperetta

Väestönkasvun hidastuminen ei tullut Tampereella täytenä yllätyksenä.

– Kun talous on sakannut ja työttömyys on kasvanut aika vahvasti, niin totta kai se vähentää muuttovoittoa ja meidän vetovoimaamme, sanoo Tampereen kaupungin elinvoimajohtaja Pekka Salmi.

Tulijoita on vähemmän, kun työmahdollisuuksia ei ole tarpeeksi.

Keha-keskuksen työllisyyskatsauksen mukaan joulukuussa Tampereella oli yli 21 000 työtöntä työnhakijaa ja vain reilu tuhat avointa työpaikkaa.

Tampereen Hämeensilllalla kulkee suuri joukko opiskelijoita.
Joulukuussa Tampereen työttömyysaste oli 16,2 prosenttia, kun Turussa se oli 15,6. Arkistokuva. Kuva: Miikka Varila / Yle

Salmen mukaan kasvuun vaikuttaa myös se, että rakentaminen on hiipunut.

Vuosina 2017–2023 Tampereelle valmistui poikkeuksellisen paljon asuntoja. Viime vuosina tuotanto on laskenut keskimäärin 3 750 asunnosta alle 2 000 asuntoon vuodessa.

Salmen mielestä määrä on edelleen kohtuullinen, mutta vaikutuksia kasvuun on silti.

Kun uusia asuntoja rakennetaan vähemmän, syntyy vähemmän työpaikkoja rakennusalalle. Se taas vähentää muuttotarvetta.

Näin elinvoimajohtaja Pekka Salmi kommentoi sitä, että Turku ohitti Tampereen väestönkasvussa viime vuonna:

Video: Juha Kokkala / Yle, Antti Eintola / Yle

”Väliaikainen rytmihäiriö”

Timo Aro muistuttaa, että muutaman vuoden tilastojen perusteella ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

– Nyt on ehkä kyse väliaikaisesta rytmihäiriöstä Tampereen kohdalla. Viimeisen kymmenen tai viidentoista vuoden aikana Tampereella on nähtävissä syklejä sekä nopeaan kasvuun että vähän tasoittuvaan kasvuun, Aro toteaa.

Hänen mukaansa iso merkitys on sillä, mihin suuntaan talous- ja työllisyystilanne kehittyvät tulevina vuosina ja missä kohtaa rakentaminen elpyy.

Pekka Salmen mukaan Tampereen kasvutahti on hyvällä tasolla, vaikka se on hidastunut.

Tampere on laskenut sen varaan, että asukasluku kasvaa vuosittain 3 000–4 000 ihmisellä. Viime vuoden ennakkoluku oli reilu 3 300.

Salmi uskoo, että Tampere kasvaa taas voimakkaammin, kun talous alkaa vetää ja uusia työpaikkoja syntyy. Kaupunki aikoo myös etsiä keinoja työllisyyden parantamiseen ja asuntopolitiikan kehittämiseen.

Turun keskusta kuvattuna yöaikaan ilmasta käsin.
Pitkään Tampere ja Turku olivat suunnilleen yhtä suuria, mutta 1980-luvun lopussa Turku jäi selvästi Tampereen jälkeen väkimäärän kasvussa. Arkistokuva. Kuva: Yle / Arash Matin

Salmi muistuttaa, että Turulla riittää vielä kirittävää. Tällä hetkellä Tampereella on reilu 50­­ 000 asukasta enemmän kuin Turussa.

Timo Aro uskoo, että Turun kasvu jatkuu.

– Turku tulee kovaa vauhtia taustalla ja ottaa kiinni Tampereen saavuttamaa etumatkaa, mutta ei enää saavuta Tamperetta ilman kuntaliitoksia.