Seutukaupungit ovat maakuntien keskuskaupunkeja pienempiä, mutta lähiseudulleen tärkeitä keskuksia.
Kuntaliiton kyselyjen perusteella osaa uhkaa näivettyminen.
Kaupungit pyrkivät houkuttelemaan uusia asukkaita erottautumalla ja hakemalla ennakkoluulottomasti omia vahvuuksiaan.
Suomessa seutukaupunkeja on kaikkiaan 57. Keski-Suomessa seutukaupunkeja ovat Jämsä, Keuruu, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski.
Kuntaliiton mukaan seutukaupungit elävät haasteellista aikaa: ne uhkaavat jäädä valtion kaupunkipolitiikan ulkopuolelle. Lisäksi ne joutuvat kilpailemaan yrityksistä ja työvoimasta keskuskaupunkien kanssa, ja niiden asukasmäärä laskee.
Aluekehitykseen erikoistunut konsulttiyritys MDI seuraa Suomen väestönkehitystä. Yrityksen johtava asiantuntija Rasmus Aro sanoo, että tilanne on erityisen haastava alueilla, joiden väestö vähenee nopeimmin.
Aron mukaan tilanne on vaikea etenkin niillä alueilla, joiden elinkeinorakenne on muutoksessa. Näiden alueiden seutukaupungeilla menee huonommin kuin maakunnan keskuskaupungeilla.
– Seutukaupunkien väestö vähenee, koska siellä syntyy vähemmän lapsia kuin ihmisiä kuolee, Aro kertoo.
Yritysten, työpaikkojen ja väen vähenemisen lisäksi Aro nostaa seutukaupunkien kohtalonkysymykseksi myös mahdollisuuden kouluttautua.
Ne kaupungit, joissa on mahdollisuus päästä opiskelemaan korkeakouluissa, ovat hänen mukaansa paremmassa asemassa.
Kuntaliitto kysyi keväällä seutukaupunkien tilanteesta. Osa kaupungeista kasvaa ja houkuttelee uusia asukkaita sekä yrityksiä. Osa sen sijaan menettää asukkaita ja on taantunut jo vuosia.
Viimeisin kyselytutkimus toteutettiin viime keväänä, ja sen mukaan osalla seutukaupungeista on veto- ja pitovoimaa uusiin ja vanhoihin asukkaisiin sekä yrityksiin, kun taas osalla kehitys on ollut jo vuosia taantuva.
Taantuvien seutukaupunkien on myös hyvin vaikea kääntää kehityksen suuntaa.
Keski-Suomen seutukaupungeissa mietitäänkin juuri nyt, miten päästä vetovoimaisten joukkoon.
Viitasaaren kaupunginjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen uskoo, että seutukaupungit saavat yhdessä äänensä kuuluviin.
– Ydinasia on se, että pääsemme tekemään valtakunnallista edunvalvontaa, hän sanoo.
Kuntaliiton selvityksen mukaan seutukaupunkien on tärkeää erottua toisistaan, kun ne kilpailevat uusista asukkaista. Tärkeää on myös kyky uudistua.
– Emme takerru siihen, että asioita on tehty jollakin tietyllä tavalla. Mietimme aidosti, miten voisimme tehdä asioita uudella ja rohkealla tavalla, Vuopionperä-Kovanen kertoo.
Keuruun kaupunginjohtaja Janne Teeriaho korostaa, ettei kaikkien seutukaupunkien pidä tehdä juuri samoja asioita.
– Kaikkien ei kannata kaikkien kilpailla samoilla kentillä, Teeriaho toteaa.
Hän on mukana seutukaupunkien lähetystössä, joka myöhemmin tällä viikolla tapaa kuntaministeri Anna-Kaisa Ikosen (kok.).
Teeriaho aikoo kertoa ministerille Keuruun huolesta: hyvinvointialue karsii palveluja.
Teeriahon mukaan valtion pitäisi huomata, että seutukaupunkien merkitys ulottuu kauemmas kuin omat rajat.
– Tarjoamme esimerkiksi perusterveydenhuollon palveluja naapurikunnille. Olemme siis suurempia kuin asukaslukumme antaa ymmärtää, hän sanoo.
Myös valtion pitäisi tunnistaa seutukaupunkien lähiympäristölleen tarjoamat palvelut, joista osa on hyvinvointipalveluja.
Siltikään seutukaupunkien kohtaloa ei Teeriahon mukana ratkaista vain poliittisin päätöksin.
– Vaikka kunta haluaisi muutosta, se ei riipu vain kunnasta. Tarvitaan myös kysyntää, hän sanoo.